Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Hulkkonen, Topi"

Sort by: Order: Results:

  • Hulkkonen, Topi (2015)
    Suhteellisen iän ilmiötä (relative age effect) on tutkittu maailmalla jo 1980-luvulta alkaen. Ilmiöllä tarkoitetaan syntymäaikojen jakaumien painottumista ikäryhmittelyistä riippuen. On siis huomattu, että verrannaisryhmässään vanhemmat nuoret ovat usein menestyneempiä tai ainakin havaittu lahjakkaammiksi - usein virheellisesti. Otoksina käytetään pääosin urheilujoukkueita tai -seuroja, kouluja ja koulualueita muita nuorisoinstituutiota. Useimmiten syntymäaikojen vääristymällä tarkoitetaan yliedustusta määritelmävuoden alkuvuodesta syntyneissä. Aluksi ilmiön selvittäminen jäi vain muutaman kanadalaisen tutkijan harteille, mutta ajallaan ilmiön vakavuuteen on herätty laajemmin. Selvitykset alkoivat Kanadassa nuorten jääkiekon parissa ja levisivät pian ammattilaisjääkiekkoon ja yleisesti amerikkalaiseen jalkapalloon Pohjois-Amerikassa. 1990- ja 2000-luvuilla tutkijat ympäri maailman alkoivat selvittää ilmiön laajuutta kokonaisvaltaisemmin. Väitteitä ilmiön syntymisestä on ollut monia: on syytetty eri sääolosuhteita, alueellisia kulttuurieroja tai vaikka vuodenaikoja. Globaalin huomion ja monien tutkijoiden mukaan lähtemisen jälkeen on kuitenkin jouduttu toteamaan, että ilmiö vaikuttaa hyvin kansainväliseltä ja jopa yksiselitteiseltä: yhdistäväksi tekijäksi tutkimuksissa on jäänyt vain suhteelliset ikäerot ikäryhmien sisällä. Ilmiö on ongelmallinen yhteiskunnallisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. Sen olemassaolo vääristää yksilöiden välisiä mahdollisuuksia. Tämän vuoksi tutkimusten jatkaminen on välttämätöntä. Vaikka ilmiö onkin löydetty monessa eri instituutiossa ympäri maailmaa, ei sen esiintymistä voi kuitenkaan kaikkialla pitää varmana. Siksi tutkimus täytyy toistaa Suomessakin. Tässä tutkimuksessa käydään läpi suomalaisesta jalkapallosta koostettua aineistoa. Pelaajien syntymäaikojen jakaumia tarkastellessa havaitaan selkeitä painottumia useampien otosten trendeissä. Ottamalla huomioon koko populaation syntymäaikojen jakaumat saadaan tulokseksi silti selkeä yliedustus alkuvuonna syntyneistä pelaajista pääosassa otoksia ja vastaavasti 'pelaajakato' loppuvuonna syntyneiden osalta. Voidaan siis todeta tulosten viittaavan siihen, että ilmiö esiintyy myös Suomessa tavalla tai toisella. Se, miten pitkälle ilmiön vaikutukset kokonaisuudessaan yltävät, on vielä mysteeri. Maailmalla on kuitenkin jo löydetty korrelaatio jopa itsemurhien ja suhteellisen iän välillä kouluvuoden mukaan.