Browsing by Author "Hulsi, Antti"

Näköjärjestelmän monikerrosmalleja voidaan soveltaa yksinkertaisiin ärsykkeen kallistuskulman erottelutehtäviin. Kuitenkin myös testiärsykkeen ympäristössä olevat ärsykkeet vaikuttavat testiärsykkeen havaitsemiseen. Ne voivat esimerkiksi aiheuttaa testiärsykkeen havaitun kallistuskulman siirtymisen, tilt-illuusion. Sijainniltaan erillään olevien psykofyysisten mekanismien välisiä vuorovaikutuksia ei tunneta hyvin. Tutkimuksessa mitattiin sekä pelkän testiärsykkeen että kallistetuilla ärsykkeillä ympäröidyn testiärsykkeen kallistuskulman erottelua. Koehenkilöiden kallistuksen erottelukyky heikkeni, kun testiärsykkeen pituuden ja leveyden suhdetta eli sivusuhdetta pienennettiin. Kallistetut ympäröivät ärsykkeet aiheuttivat tilt-illuusion, jonka voimakkuus riippui ympäröivien ärsykkeiden kallistuskulmasta. Testiärsykkeen sivusuhteen pienentäminen voimisti tilt-illuusiota. Ympäröivien ärsykkeiden kontrastin polariteetti ei vaikuttanut tilt-illuusion voimakkuuteen. Tuloksia mallinnettiin vektorisummamallilla. Mallissa ärsykkeen kallistuskulman edustus perustuu perustason suodattimien vasteita summaavaan mekanismiin. Malli ennustaa pelkän testiärsykkeen kallistuskulman erottelukyvyn heikkenemisen testiärsykkeen sivusuhdetta pienennettäessä. Mallissa epälineaarinen normalisaatio vaimentaa perustason suodattimien vasteita. Paikalliseen normalisaatioon vaikuttavat testiärsykkeen kohdalla olevien suodattimien vasteet. Kallistuskulmavalikoivaan, alueelliseen normalisaatioon vaikuttavat ympäristön suodattimien vasteet. Alueellisen normalisaation takia malli ennustaa ympäröivien ärsykkeiden kallistuskulman vaikutuksen tilt-illuusion voimakkuuteen. Testiärsykkeen sivusuhdetta muutettaessa muuttuu testiärsykkeen pinta-alakin. Vektorisummamallilla ja normalisaatiolla ei voitu mallintaa tilt-illuusion voimakkuuden suurenemista testiärsykkeen sivusuhdetta pienennettäessä.