Browsing by Author "Humppila, Laura O. A."

Osallisuus on kokemus, joka ulottuu identiteettiin asti. Osallisuutta on tutkittu laajalti erityisesti yhteiskuntatieteissä osallistumisen kautta, mutta sen kokemuksellista puolta vähemmän. Tässä pro gradu- tutkielmassa tavoitteena on valottaa nuorten näkökulmaa osallisuuden merkityksiin. Tutkielmassa tarkastellaan osallisuuden merkityksiä nuorten näkökulmasta viiden 13-17 -vuotiaan nuoren haastattelun avulla. Kaikki haastatellut Nuoret ovat osallistuneet nuorten osallisuuden lisäämiseen liikuntakysymyksissä suunniteltuun Your Move -kampanjaan. Subjektiivisia kokemuksia tulkitsemalla etsitään nuorille yhteisiä osallisuuden määritelmää ja merkityksiä ja hahmotetaan osallisuus- tai osattomuuskokemuksiin vaikuttavia tekijöitä ja -kokemusten näyttäytymistä käyttäytymisessä. Teoreettis-metodologinen viitekehys on tulkitseva fenomenologinen analyysi IPA (interpretative phenomenological analysis). Tutkimuksen taustalla on käsitys ihmisestä sosiaalisena, kokevana ja omaa toimintaansa reflektoivana toimijana. IPA-tutkimus on luonteeltaan fenomenologista, idiografista ja hermeneuttista edellyttäen kunkin tutkittavan yksilöllistä tulkintaa ja tulkinnan monitasoisuuden tiedostamista. Osallisuuden tunne määritellään tutkimuksessa tunnekokemukseksi kuulumisesta ja siitä, että voi ja on kykenevä vaikuttamaan itselleen merkittävään asiaan. Haastateltujen nuorten määrittelemänä osallisuus tarkoittaa, että on halu osallistua ja osallistuu johonkin toimintaan, johon on otettu mukaan ja jossa kokee, että on, tai ainakin voi olla jotain omaa, ja siihen liittyy positiivinen tunnelataus, jonka haluaa kokea uudelleen. Vaikka osallisuutta voi kokea erilaisissa ympäristössä, kotona, koulussa, kavereiden kesken, harrastuksissa jne., samankaltaiset asetelmat liittyvät sen kokemisen mahdollistumiseen. Nuori voi kokea osallisuutta silloin, kun hän itse on hakeutunut mukaan johonkin ryhmään tai toimintaan, kun nuori on pyydetty mukaan ryhmään tai osallistumaan toimintaan, tai silloin, jos nuorelle ehdotetaan jotakin toimintaa, ilman konkreettista ryhmää. Usein kokemukseen vaikuttaa joko merkityksellisen aikuisen tai vertaisryhmäläisen tekemä esimerkki, mukaan pyyntö tai innostaminen. Tutkimuksen mukaan osallisuuskokemukset ovat lähtökohtaisesti tärkeitä, mutta moninaisia. Ne voivat antaa ja välittää tietoa itsestä: esimerkiksi itsetuntemus ja itsevarmuus kasvavat ja sosiaalinen identiteetti kehittyy, vahvistuu ja ilmenee muille. Osallisuuskokemukset sisältävät oppimiskokemuksia: erilaiset ryhmätoiminnan, ohjaamisen tai muut yhdessä opetellut taidot kehittyvät ja toimijuus lisääntyy. Osallisuuden merkitys liittyy myös inhimillisten: sosiaalisten liittymisen, arvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeiden toteuttamiseen. Osallisuuden tunnetaso on merkittävä, ja ei osallisuuden kokemus voi olla myös haitallista esimerkiksi nuoren pystyvyydelle. Osallisuuden yksilöllisiä merkityksiä olisi hyödyllistä tarkastella pitkittäistutkimuksessa. Jatkotutkimuksena voisi tarpeiden ja osallisuuden suhdetta tarkastella syvemmin ja tutkia myös sosiaalisen median vaikutusta osallisuuden kokemuksiin ja sen merkityksiin.