Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Huomo, Tero"

Sort by: Order: Results:

  • Huomo, Tero (2015)
    Alati suurempien ohjelmistojen kehitys painottaa tiimityöskentelyä ja sosiaalisia taitoja. Koodirivien ja kehittäjien määrän kasvaessa ohjelmistojen sisäisellä rakenteella, koodin luettavuudella ja ylläpidettävyyllä on kasvava merkitys. Muutoksista huolimatta ohjelmointia opetetaan yksilötyönä, jossa yhteistyö ja toisten ohjelmakoodin lukeminen jää vähäiseksi. Automatisoidun testauksen lisäksi ohjelmien laatua tarkkaillaan staattisesti analysoiden. Ihmisten suorittamaa manuaalista tarkastusta kutsutaan koodikatselmoinniksi, jota käytetään laadunvarmistukseen, suunnitteluun ja tietotaidon jakamiseen. Koodikatselmointia suoritetaan esimerkiksi yhteisissä tapaamisissa, etänä internetin välityksellä sekä toisen kanssa yhtäjaksoisesti ohjelmoiden. Ammattikäytössä sen on huomattu vähentävän virheitä, helpottavan ongelmanratkaisua, parantavan ohjelmistojen rakennetta sekä kohottavan työilmapiiriä. Korkeakoulutasoisessa opetuksessa koodikatselmointi on havaittu keinoksi lähentää opetus- ja yritysmaailman vaatimuksia. Katselmointia on hyödynnetty ohjelmoinnin opetuksessa tarkastustapaamisina, etäkatselmointeina ja erityisesti pariohjelmointina. Niillä on saavutettu opiskelumotivaation, kurssiprojektien laadun ja sitä kautta kurssien arvosanojen sekä suoritusmäärien kasvua. Helsingin yliopistossa katselmointi on tullut laajemmin mukaan vuodesta 2013. Tutkielmaa varten toteutin kyselyjä ja haastattelujaa koskien kehittelemääni etäkatselmointia yksilöprojekteissa. Monille opiskelijoille se on ensikosketus vertaisten ohjelmakoodiin. He kokevat oppivansa tavan avulla ohjelmakoodin lukutaitoa, uusia ohjelmointitaitoja sekä koodin luettavuuden ja dokumentaation merkityksen. Nykyisen tavan haasteena on opiskelijoiden ennakkoasenteet, tehtävän laiminlyönti, katselmointikohteiden jako ja epätasaiset tulokset. Etäkatselmointien myötä katselmointi on laajentunut muille edistyneemmille kursseille ja vuonna 2015 perusopetukseen. Saadut tulokset puoltavat koodikatselmointien hyödyntämistä opetuskäytössä myös jatkossa, mutta niiden toteutuksessa on kehitettävää.