Browsing by Author "Hurme, Kalle"

Tutkielman aiheena on rikoslain 17 luvun 10 §:ssä kriminalisoitu uskonrauhan rikkominen. Uskonrauhan rikkomisen kriminalisointia ja erityisesti siihen sisältyvää jumalanpilkkasäännöstä on kritisoitu oikeuskirjallisuudessa laajasti. Uskonrauhan rikkomisen kriminalisointi on rajoitus sananvapauteen, jota voidaan pitää yhtenä länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan peruspilarina. Sananvapaus ei ole kuitenkaan rajoittamaton oikeus. Sananvapautta voidaan rajoittaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10(2) artiklan mukaan silloin kun se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa esimerkiksi muiden oikeuksien turvaamiseksi. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, voidaanko uskonrauhan rikkomisen kriminalisointia pitää hyväksyttävänä kriminalisointiperiaatteiden valossa. Käsiteltävinä kriminalisointiperiaatteina tutkimuksessa ovat oikeushyvien suojelun periaate, ultima ratio -periaate, ihmisarvon loukkaamattomuuden periaate, laillisuusperiaate ja hyöty–haitta-punninnan periaate. Kriminalisointiperiaatteet voidaan nähdä eräänlaisina kriittisinä työvälineinä, joiden asettamien vaatimusten on täytyttävä, jotta kriminalisointia voidaan pitää hyväksyttävänä. Uskonrauhan rikkomisen kriminalisoinnin suojelukohteina ovat kansalaisten uskonnolliset vakaumukset ja tunteet sekä uskonrauha yhteiskunnassa. Säännöksen taustalla ovat siten sekä yleinen järjestys että uskonnonvapaus. Tutkimuksessa arvioidaan muun muassa, voidaanko sananvapautta rajoittaa uskonnollisten vakaumusten ja tunteiden suojaamiseksi ja kuuluvatko uskonnolliset vakaumukset ja tunteet uskonnonvapauteen.