Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Hussi, Mirka Anni Mathilda"

Sort by: Order: Results:

  • Hussi, Mirka Anni Mathilda (2022)
    Tutkielmani käsittelee kerrontatilanteen ja kertojien epäluotettavuuden yhteyttä Jeffrey Eugenidesin esikoisteoksessa The Virgin Suicides (1993). Kyseisessä teoksessa me-muotoiset kertojat sanoittavat romaanin nimessä viitattujen viiden Lisbonin sisaren tarinan, joka päättyy siskojen kollektiiviseen itsemurhaan. Romaanissa me-muotoinen kerronta jakautuu kahteen eri kerronnan tasoon: intradiegeettiseen tasoon, jolla fokalisoivat me-kertojat tarkkailevat nuorina poikina Lisbonin siskoja, ja ekstradiegeettiseen tasoon, jolla pojista varttuneet keski-ikäiset me-kertojat muistelevat siskoja haikaillen. Lähestyn teosta narratologisesta näkökulmasta, koska romaanin asetelma kahdella kerronnan tasolla, poikien aikaisemman fokalisaation sekä miesten kerronnan muodossa, tarjoaa tilaisuuden tutkia The Virgin Suicides -teoksen kerronnan epäluotettavuutta tarkemmin kerrontatilanteen kautta. Analysoin kerrontatilannetta ja sen osatekijöitä – kerrontaa, fokalisaatiota ja kerronnan tasoja – hyödyntämällä Shlomith Rimmon-Kenanin teoriaa (1983) kerronnan ja fokalisaation moninaisista ulottuvuuksista sekä täydentämällä sitä James Phelanin teorialla (2005) kerronnan epäluotettavuudesta. Narratologiaa soveltaen analyysini osoittaa, kuinka me-kertojien näkyvyys kertojina ekstradiegeettisella tasolla viittaa keski-ikäisten miesten vahvaan toimijuuteen tarinan epäluotettavina pääkertojina nuorten poikien sijaan ja paljastaa samalla romaanin kyseenalaisen asetelman, jossa vanhemmat miehet yrittävät koostaa tarinan teini-ikäisistä Lisbonin siskoista ongelmallisissa konteksteissa. Aikuisten me-kertojien selkeästi romantisoitu narratiivi viittaa heidän epäluotettavuuteensa kuin myös syvään vaikutukseen, jonka nuoret tytöt tekivät heihin. Lisäksi me-kertojien luoma tarina Lisbonin siskoista, joita miehet eivät koskaan oppineet tuntemaan, alleviivaa narratiivin traagisen luonteen ja vahvistaa kertomuksen retorisia ja eettisiä ulottuvuuksia. Eugenidesin romaani haastaa lukijan monella tasolla useiden narratologisten strategioiden kautta. Kerrontilanteen monitahoisuus sekä miesten kollektiivinen epäluotettavuus vaikeuttaa suoraviivaisten tulkintojen tekoa kyseisestä romaanista. The Virgin Suicides -teosta voisikin lähestyä analysoimalla, kuinka lukija suhtautuu romaanin me-muotoisiin kertojiin. Ehdotan jatkossa tutkittavaksi, vakuuttuuko lukija kertojien narratiivisesti epäluotettavasta retoriikasta vai saako teoksen eettisesti arveluttava asetelma lukijan kääntymään me-kertojia vastaan.