Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Huttunen, Oona"

Sort by: Order: Results:

  • Huttunen, Oona (2024)
    Reindeer herding and climate change are causing notable changes in tundra ecosystems. In this thesis, I examine the impacts of summer reindeer grazing and climate change on Fennoscandian tundra moss and lichen communities at Mt. Saana, North-Western Finnish Lapland. The research questions are whether there have been temporal changes in moss and lichen communities over three decades, if the changes are consistent under different grazing pressures, and if the changes reflect recent climate change. The study is based on permanent plots and long-term time series data from 1990 to 2023 at intervals of about ten years. The results indicate significant correlations between reindeer grazing and moss and lichen abundances and an indication of climate change affecting the vegetation composition. Heavy grazing pressure during summer reduced moss and lichen abundances, particularly affecting lichens, while mosses benefit from moderate grazing pressure. During the study period, mosses had overall increased, while lichens had decreased. A slight recovery of lichens was observed between 2010 and 2023. At Kilpisjärvi, mean temperatures have increased significantly over the study period, affecting vegetation growth conditions. The increase in moss abundance could be related to the warmer temperatures and the lichen dynamics to changes in snow cover, warm winter events and increased competition from vascular plants. The temporal changes are also possible due to variations in grazing pressure. Overall, the findings emphasize the significant effects caused by reindeer grazing and climate change in tundra vegetation. Thus, the effects of reindeer grazing and climate change should be considered simultaneously when studying the changes in vegetation composition in tundra environments.
  • Huttunen, Oona (2015)
    Ystävyysseurakuntatoiminta Pakilan ja Torman seurakuntien välille aloitettiin 1980-luvun lopulla. Pro gradu -tutkielmassani selvitän Pakilan ja Torman välisen ystävyysseurakuntatoiminnan historiaa ja toimintamuotojen muutosta vuosina 1989-2013. Kiinnitän huomiota seurakuntien välisen yhteyden muodostumiseen ja ystävyystoiminnan eri aikajaksoihin. Tutkin myös Suomen ja Viron taloudellisten olosuhteiden kehittymisen vaikutusta Pakilan ja Torman seurakuntien välisen ystävyystoiminnan muotoihin. Pohdin tutkielmassani myös ystävyystoiminnan luonnetta ja sitä, löytyykö toiminnasta piirteitä eriarvoisuudesta. Pro gradu -tutkielmani lähdeaineisto sijaitsee pääosin Pakilan Tormaystävät ry:ssä pitkään toimineiden Pauli ja Taru Matikaisen autotallissa Pakilassa. Osa aineistosta, kuten Torman seurakunnan vuosikertomukset ja jotkin yksittäiset kirjeet sijaitsevat Torman seurakunnan arkistossa Torman pappilassa. Pakilan Tormaystävät ry:n puheenjohtaja Pauli Matikaisen sähköpostitse toimittamat lähdeaineistot sijaitsevat niitä varten perustamassani arkistossa. Kaikki käyttämäni arkistot ovat järjestelemättömiä. Tutkimuksesta selvisi, että Pakilan ja Toman seurakuntien välisen ystävyystoiminnan muodot ovat muuttuneet merkittävästi tutkimusajanjakson aikana. Osa muodoista lakkautettiin, osa kehittyi ja osa alkoi vasta tutkimusajanjakson lopulla. Pakilan ja Torman seurakuntien välinen ystävyysseurakuntatoiminta voidaan jakaa kolmeen jaksoon: toiminnan aloitusjakso, humanitaarisen avun jakso ja tasavertaisen ystävyystoiminnan jakso. Jaksot perustuivat toistensa päälle ja mahdollistivat toisensa, eli toiminnan aloitusjakso mahdollisti humanitaarisen avun jakson, joka taas oli pohjana tasavertaisen ystävyystoiminnan jaksolle. Taloudelliset olosuhteet Virossa ja Suomessa vaikuttivat Pakilan ja Torman seurakuntien ystävyystoiminnan muotoihin erityisesti toiminnan aloitusjakson aikana. Viron taloudellisen tilanteen kehittyminen vaikutti paljon Pakilan ja Torman seurakuntien välisen ystävyystoiminnan kehittymiseen, sillä taloudellinen tilanne Virossa määritteli osan mahdollisista ystävyystoimintamuodoista kunakin tutkimusajankohdan ajanjaksona toteutuskelpoisiksi. Tutkimukseni osoittaa Pakilan ja Torman seurakuntien välisessä ystävyystoiminnassa ilmenneen joitakin eriarvoisuuden piirteitä. Ystävyysseurakuntatoiminnan humanitaarisen avun jaksolla Pakilan ja Torman seurakunnan toimijat olivat hyvin eri asemissa toisen ollessa auttaja ja toisen avustettava, mikä lisäsi eriarvoisuutta toimijoiden välille.