Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Hyppönen, Niko"

Sort by: Order: Results:

  • Hyppönen, Niko (2022)
    Maatalouteen tehtävät investoinnit ovat yhteydessä sen rakennekehitykseen. Ne ovat välttämättömiä vapautuvan tuotantokapasiteetin hyödyntämiseksi. Investointituen piirissä olevien hankkeiden määrä ja arvo on hieman kasvanut. Maatilat investoivat muun muassa yksikkökustannusten pienentämiseksi, mutta muitakin syitä investoinneille on. Investoinnit sisältävät riskejä ja niihin kohdistuu etenkin rahoituksen kautta merkittäviä riskitekijöitä. Riskitekijät jakautuvat usealle vuodelle ja tuotantosyklille, jolloin investointien suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toisaalta investoinneilla voidaan hallita riskejä: pienentää, siirtää, poistaa tai välttää. Tässä tutkimuksessa etsittiin investointisuunnitelman käyttöön yhtäaikaisesti johtaneita riskejä ja muita tekijöitä. Tätä varten kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ja maatalouden investointien kirjallisuudesta muodostettiin synteesi. Siinä investointisuunnitelma on lähtökohtaisesti maatilan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan väline. Toisaalta kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tekniikoita voidaan soveltaa investointisuunnitelmassa. Empiirisessä osassa tehty tilastollinen analyysi koostui neljästä vaiheesta, joissa hyödynnettiin ristiintaulukointia ja porrastettua logistista regressioanalyysia. Analyysissä käytetty aineisto oli kerätty keväällä 2021 Luonnonvarakeskuksen Fasari-hankkeessa. Regressioanalyysin avulla aineistosta investointisuunnitelman käyttöä ennustava malli. Mallin mukaan investointisuunnitelma on todennäköisesti tehtynä, jos kotieläimiin kohdistunut riski oli vähintään kohtalainen. Jos maatalousyrittäjä oli kokenut liiallista henkistä kuormitusta, se vähensi investointisuunnitelman käyttöä. Maatalousyrittäjän maatalousalan korkeakoulututkinto ja maatilan suurempi peltopinta-ala lisäsivät investointisuunnitelman käyttöä. Investointisuunnitelma oli käytössä, jos maatilalla oli sukupolvenvaihdos- tai luopumissuunnitelmat tehtynä. Työmäärän ja työvoimaresurssien välinen tasapaino oli investointisuunnitelman käyttöä lisäävä tekijä. Investointisuunnitelman käytöllä ei havaittu yhteyttä virheinvestointeihin. Työmäärän ja työvoimaresurssien tasapaino yhdessä maatalousyrittäjän hyvinvoinnin kanssa luovat edellytyksen investointien suunnittelulle. Maatalousalan korkeakoulututkinto tarjoaa osaamista investointisuunnitelmien tulkintaan ja tekemiseen, mikä on niiden käytölle olennaista. Yleisesti maatalousyrittäjältä vaaditaan laajasti johtamiskykyjä, jonka on aiemminkin havaittu olevan maatilan menestystekijä. Investointisuunnittelu on tämän yksi ilmentymä. Investointisuunnitelmat ovat tärkeitä maatilan elinkaaren kriittisissä vaiheissa, jotta maatila ei pääse taantumaan, vaan kehittää toimintaansa. Jotta maatalouden pienetkin investoinnit suunniteltaisiin osana maatilan strategista johtamista, nämä tunnistetut tekijät ovat tarpeen tiedostaa. Suunnittelussa kannattaa hyödyntää kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tekniikoita. Näin on mahdollista, että tulevien maatalouden investointien riskit ovat paremmin hallinnassa. Se tukisi maatalouden rakennekehitystä ja parantaisi ruoantuotannon resilienssiä Suomessa.
  • Hyppönen, Niko (2016)
    Tässä tutkielmassa käsitellään suomalaisten virkamiesten sosiaalisen median käyttöä tapaustutkimuksen kautta. Sosiaalisen median käyttö on viime vuosina yleistynyt Suomessa ja myös monet virkamiehet käyttävät sosiaalista mediaa työtehtävissään. Näyttäisi siltä, että virkamiesten sosiaalisen median käyttöä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu empiirisesti Suomessa. Yhtenä tämän tutkimuksen tehtävänä on täyttää edellä kuvattua tutkimusaukkoa. Tapaustutkimuksen kohteena ovat Liikennevirastossa työskentelevät virkamiehet. Liikennevirasto on noin 685 henkilöä työllistävä asiantuntijavirasto, joka vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä. Tutkimus on lähtökohtaisesti käyttötarkoitustutkimus, jossa selvitetään, miten ja miksi Liikenneviraston virkamiehet käyttävät sosiaalista mediaa. Tutkimuksen tarkoituksena on myös saada selville, millaisena viestintävälineenä Liikenneviraston virkamiehet pitävät sosiaalista mediaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko sosiaalisen median työkäytölle esteitä Liikennevirastossa. Tutkimuksen teoriataustana on kokoelma julkishallinnon viestinnän teorioita, sosiaalisen median käyttötarkoitustutkimuksen teorioita sekä valtionhallinnon viestintää määrittäviä säädöksiä, ohjeita ja suosituksia. Tutkimuksessa hyödynnetään pääasiassa kahta tutkimusmenetelmää: kyselytutkimusta ja määrällistä analyysia. Pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä on Liikenneviraston virkamiehille suunnattu kysely. Tutkimuksen toinen menetelmä on määrällinen analyysi. Tätä menetelmää hyödynnetään Twitter-aineiston analyysissa. Twitter-aineistona ovat Liikenneviraston virkamiesten twiitit ja profiilikuvaukset vuodelta 2015. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 35 %. Kyselyn tuloksista selviää, että noin kolme neljästä Liikenneviraston virkamiehestä kertoo käyttävänsä sosiaalista mediaa työtehtävissään ainakin satunnaisesti. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella vastaajat pitävät työtehtävissään tärkeimpinä sosiaalisen median käyttötarkoituksina työhön liittyvän tiedon saamista ja oman alansa keskustelun seuraamista. Sen sijaan sosiaalisen median aktiivisen viestinnän käyttötarkoitukset, kuten oman alan keskusteluun osallistuminen, eivät ole vastaajien mielestä heidän työnsä kannalta erityisen tärkeitä. Tutkimustulosten perusteella kaikki liikennevirastolaiset eivät käytä sosiaalista mediaa samalla tavalla. Kyselyn vastaajajoukossa on erittäin aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, mutta myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät koskaan tai lähes koskaan käytä sosiaalista mediaa. Käyttäjien erilaisuus on havaittavissa myös Twitter-aineiston määrällisessä analyysissa. Twitter-analyysin tuloksista selviää, että suurin osa Liikenneviraston twiittaajista lähetti vuonna 2015 vain pienen määrän twiittejä, mutta joukossa oli myös muutamia erittäin aktiivisia twiittaajia. Kyselyn vastauksissa selviää myös, että suurin osa vastaajista ei pidä sosiaalista mediaa tärkeänä viestintävälineenä työtehtäviensä kannalta. Valtaosa vastaajista kertoo käyttävänsä työtehtävissään mieluummin muita viestintävälineitä kuin sosiaalista mediaa. Useat vastaajat myös kertovat, etteivät tiedä, miten voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa työtehtävissään. Tulosten perusteella näyttää siltä, että sosiaalisen median työkäytön esteenä voi olla myös se, että osa virkamiehistä kokee sosiaalisen median mahdollisuudet pieninä ja esimerkiksi tietoturvaan liittyvät riskit suurina. Vaikka vastaajat eivät pidä sosiaalista mediaa työtehtäviensä kannalta tärkeänä viestintäkanavana, niin monet heistä käyttävät sitä kuitenkin työtehtävissään. Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, että vastaajat pitävät sosiaalisen median palveluita helppokäyttöisinä. Lisäksi suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttö lisää Liikenneviraston toiminnan läpinäkyvyyttä.