Browsing by Author "Hyrri, Enni"

Sijaisperheet ovat hyvin keskeisessä asemassa Venäjän lastensuojelujärjestelmässä. Erityisesti 2010-luvulla alkanut lastensuojelujärjestelmän deinstitutionalisaation myötä sijaishuollon painopistettä on pyritty siirtämään laitosmaisuudesta perhehoitoon. Aiemman tutkimuksen perusteella Venäjän lastensuojelujärjestelmässä vallitsee käsitys, että sijaisvanhemmat voisivat korvata syntymävanhemmat kokonaan. Tämän vuoksi pyrin tavoittamaan luoteis-Venäjällä sijaisperheestä itsenäistyneiden nuorten aikuisten perhesuhteita. Tutkimusaineisto koostuu ’Lapsen oikeus perheeseen: Lastensuojelun deinstitutionalisaatio Putinin Venäjällä’ tutkimusprojektin kanssatutkijuuden menetelmin tuotetusta haastatteluaineistosta. Teoreettisina lähestymistapoina ovat perhekäsitteen monet määrittelyt sekä elämänkulun linkitettyjen elämien teoria. Viitekehys nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin. Analyysin kautta pyritään saamaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Millä tavoin sijaisperheestä itsenäistyneet nuoret aikuiset linkittävät syntymäperheensä sekä sijaisperheensä osaksi elämäänsä? ja 2. Millaisia merkityksiä perhe saa nuorten aikuisten haastatteluissa näiden linkitysten myötä? Analyysi on toteutettu laadullisen abduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysi osoitti, että sijaisperheistä itsenäistyvillä nuorilla aikuisilla on usein vain vähän tietoa syntymävanhemmistaan ja huostaanoton syistä, minkä vuoksi linkit syntymävanhempiin näyttäytyvät analyysin perusteella katkenneina, vaurioituneina sekä kaivattuina. Linkki sijaisperheeseen syntyy sijaisvanhemman aktiivisen toiminnan tai lastensuojelujärjestelmän lapsen näkökulmasta epäselvien käytänteiden kautta, jolloin sijaisperheeseen tuleminen merkitsi myös usein perheen saamista. Lisäksi sijaisperheeseen linkitytään myös kielellisesti käyttämällä sukulaisuutta ilmentäviä ilmaisuja tehdäkseen sijaisvanhemmista ja lapsesta sosiaalisesti ja kulttuurillisesti toistensa omia. Perhe taas merkityksellistettiin analyysin perusteella yhteisyyden, pitkäaikaisen emotionaalisen siteen sekä saadun tuen kautta. Analyysin perusteella sijaisperhe näyttäytyy eksklusiivisena joukkona, joka saa annetun perheen piirteitä. Sijaisperheeltä saatiin pääosin turvaa ja huolenpitoa, joten on tärkeää, että linkki sijaisperheeseen syntyy, mutta syntymävanhempien merkitys jäi tulkinnanvaraiseksi. Perhesuhteiden määrittelyihin vaikuttavat analyysin perusteella yksilöiden määrittelyiden lisäksi myös yhteiskunnan ihanteet hoivasta, sosiaalisiin ongelmiin liittyvä stigmatisointi, paikallisen lastensuojelujärjestelmän käsitys sijaisvanhemmuudesta sekä lapsen asema lastensuojelujärjestelmässä.