Browsing by Author "Hyrsky, Anna"

Tutkielma käsittelee tyylin kääntämistä. Käsittelen tyylin merkitystä kertomakirjallisuudessa ja pohdin, miten kääntäjä voi ottaa alkutekstin tyylin huomioon kääntäessään. Tutkimusmateriaalina on oma käännökseni Louisa May Alcottin (1832–1888) romaanista A Long Fatal Love Chase. Tarkoituksena on selvittää, mistä elementeistä Alcottille ominainen tyyli koostuu ja miten niiden säilyttäminen onnistuu käännöksessä. Tutkielman analyysiosa on kaksivaiheinen: olen tehnyt ensin alkutekstistä perusteellisen tyylianalyysin löytääkseni Alcottille ominaiset tyylipiirteet ja analysoinut sitten käännöstäni nähdäkseni, olenko onnistunut siirtämään nämä tyylipiirteet myös käännökseeni. Koska koko romaani olisi liian laaja otos syvällisempää analyysia varten, tyyli- ja käännösanalyysi keskittyvät kirjan kolmeen lukuun, jotka ovat käännöksineen tutkielman liitteenä. Tyylianalyysin perusteella A Long Fatal Love Chasen tärkeimpiä tyylipiirteitä ovat pitkät virkkeet, runsas adjektiivien ja adverbien käyttö, asioiden kuvailu with-prepositiolla alkavien rakenteiden avulla sekä tulevien tapahtumien ennakointi ja alluusioiden käyttö. Käännöksessä olen onnistunut säilyttämään alkutekstin virkerajat ja värikään kuvailun. Kuvailussa käytettyjen with-prepositiolla alkavien rakenteiden käännöksissä olen sen sijaan lähtö- ja tulokielten kieliopillisten erojen vuoksi joutunut käyttämään useita erilaisia käännösratkaisuja. Tämä tyylipiirre ei siis välity käännöksessä. Koska suomen sukupuoleton pronomini hän ei riitä erottelemaan henkilöitä kuten englannin he ja she, käännöksessäni viitataan henkilöihin erisnimillä ja substantiiveilla huomattavasti useammin kuin alkutekstissä. Olen kuitenkin pyrkinyt tyyliuskollisuuteen korvaamalla pronominit samoilla nimillä ja substantiiveilla, joita alkutekstissä on käytetty. Lähtö- ja tulokulttuurien erojen vuoksi olen myös tehnyt käännökseen pieniä lisäyksiä alluusioiden selkeyttämiseksi. Koska kirja on kirjoitettu 150 vuotta sitten, olen tuonut tekstiin paikoitellen vanhan ajan tunnelmaa muun muassa tietyillä sanavalinnoilla ja kääntämällä dialogin yksi- tai kaksisuuntaiseksi teitittelyksi tai sinutteluksi hahmojen keskinäisten suhteiden mukaan. Monet alkutekstin tyylipiirteistä ovat säilytettävissä pienellä vaivannäöllä, mutta kaikkea ei käännöksessä pysty säilyttämään, etenkään jos lähtö- ja tulokielet poikkeavat rakenteellisesti paljon toisistaan. Käännöksen tekstin on oltava sujuvaa onnistuneen lukukokemuksen takaamiseksi, joten alkutekstin kieliopillisiin rakenteisiin ei kannata takertua liian tiukasti. Kääntäjällä on harvemmin aikaa tehdä kääntämistään teksteistä kovin perusteellista tyylianalyysia ja miettiä jokaista käännösratkaisua kaikista näkökulmista. Tyyliseikkoja ja tyylin kääntämistä kannattaa kuitenkin joskus pohtia syvällisemmin, että oppii tunnistamaan tärkeimmät siihen vaikuttavat tekijät ja miten ne vaikuttavat kääntämiseen. Tyylin taju ja sen huomioiminen on pitkälti vaistonvaraista toimintaa, jota voi kehittää lukemalla mahdollisimman paljon erilaisia tekstejä ja oppimalla sitä kautta ymmärtämään ja hyödyntämään erilaisia tyylejä.