Browsing by Author "Hyvärinen, Olli-Pekka"

Sareptansinappi (Brassica juncea var. integrifolia) ja vihannessinappi (Brassica rapa var. perviridis) ovat lehtisinappeja, joita kasvatetaan pääosin Aasian maissa. Ne sisältävät paljon terveyttä edistäviä bioaktiivisia yhdisteitä, kuten C-vitamiinia, fenoliyhdisteitä ja glukosinolaatteja. Näiden yhdisteiden määrään voidaan vaikuttaa mm. säätelemällä kasvatuksen aikaista valon intensiteettiä tai kasvatusaikaa. Tämän tutkimuksen tavoite oli tutkia kasvatuksen aikaisen valon intensiteetin ja kasvatusajan vaikutusta kerrosviljelykontissa kasvatettujen sareptansinapin ja vihannessinapin C-vitamiinin, vapaiden fenoliyhdisteiden ja glukosinolaattien muodostumiseen. Näytteet kasvatettiin kahdessa kasvatussyklissä. Tässä tutkimuksessa sinappinäytteiden C-vitamiini, vapaat fenoliyhdisteet ja glukosinolaatit määritettiin UHPLC-menetelmällä ja vapaiden fenoliyhdisteiden kokonaispitoisuus UV/VIS-spektrofotometrisellä menetelmällä. Fenoliyhdisteiden ja glukosinolaattien tunnistamiseen käytettiin UHPLC-MS-menetelmää. Tutkimustulokset osoittivat, että sareptansinappi ja vihannessinappi olivat yhtä hyviä C-vitamiinin ja fenoliyhdisteiden lähteitä, kun taas sareptansinappi sisälsi glukosinolaatteja enemmän kuin vihannessinappi. Vapaiden fenoliyhdisteiden ja glukosinolaattien pitoisuudet olivat suurimmillaan taimivaiheen kasveissa (sadonkorjuu 17 vrk idätyksen jälkeen), joita oli kasvatettu suurella valon intensiteetillä (256 ± 9 µmol m-2 s-1). Fenoliyhdisteiden ja glukosinolaattien pitoisuudet pienenivät kasvatusajan pidentyessä tai valon intensiteetin pienentyessä (136 ± 7 µmol m-2 s-1). Sitä vastoin C-vitamiinia oli merkitsevästi enemmän korjuuvaiheen kasveissa (sadonkorjuu 22 vrk idätyksen jälkeen) kuin taimivaiheen kasveissa. Tämä tutkimus osoitti, että kasvatusajalla on suurempi vaikutus lehtisinappikasvien bioaktiivisten yhdisteiden pitoisuuksiin kuin valon intensiteetillä. Vaikka kasvatus suuremmalla valon intensiteetillä lisäsi jonkin verran tutkittujen yhdisteiden muodostumista, voisi lisätutkimuksissa käyttää vielä suurempia valon intensiteettejä. Jatkotutkimusta tarvittaisiin myös lehtisinappien sisältämien glukosinolaattien ja niiden hajoamistuotteiden vaikutuksesta kasvien aistittavaan laatuun.