Browsing by Author "Hyytiä-Hallenberg, Sirpa"

Sosiaalipäivystystyötä tehdessäni olen havainnut, että osa poliisin tekemistä perheväkivaltaan liittyvistä lastensuojeluilmoituksista jää virka-ajan lastensuojelussa selvittämättä, tai keinoja puuttua perheväkivaltaan ei oikein näytä olevan. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli arvioida sitä, miten hätäkeskus, poliisi ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät reagoivat perheväkivaltaan ja voisiko perheväkivaltaan puuttumista tehostaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida poliisin ja hätäkeskuksen tekemiä lastensuojeluilmoituksia, joihin liittyy perheväkivalta, sekä selvittää, mitä sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ja sen jälkeen alueen lastensuojelussa tehdään poliisin ja hätäkeskuksen tekemien lastensuojeluilmoitusten pohjalta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin käyttää kehitettäessä sosiaali- ja kriisipäivystyksen ja alueellisen lastensuojelutyön työskentelyä perheväkivaltatilanteissa sekä toimivampaa viranomaisyhteistyötä perheväkivaltatilanteiden kohtaamiseen ja käsittelemiseen. Tutkimuksen kohteena olivat Espoon poliisin ja Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen Espoon sosiaali- ja kriisipäivystykseen tekemät lastensuojeluilmoitukset ja niitä seuranneet lastensuojelun toimenpiteet. Tutkimusaineistona olen käyttänyt lastensuojelun asiakaskirjauksia sekä tilastotietoa. Tutkimus on laadullinen, aineistolähtöinen monitapausanalyysi. Olen vertaillut poliisin ja hätäkeskuksen tekemiä lastensuojeluilmoituksia keskenään sekä tutkinut tarkemmin 10 poliisin tekemää perheväkivaltaa koskevaa lastensuojeluilmoitusta ja 16 hätäkeskuksen tekemää perheväkivaltaa koskevaa lastensuojeluilmoitusta. Tutkimuksessani analysoin tilastojen ja asiakaskirjausten perusteella sosiaalityön käytäntöjä liittyen poliisin ja hätäkeskuksen tekemiin perheväkivaltaa koskeviin lastensuojeluilmoituksiin. Tutkimuksen perusteella hätäkeskus tekee vähemmän lastensuojeluilmoituksia kuin poliisi. Poliisin tekemien ilmoitusten sisältö on vuosien mittaan parantunut. Hätäkeskuksen tekemät lastensuojeluilmoitukset liittyvät useimmiten perheväkivaltaan, mutta ovat hyvin niukkoja. Useilla aineiston lapsista oli ennestään lastensuojeluilmoituksia tai meneillään oleva asiakkuus ja perheessä muitakin ongelmia. Alueen lastensuojelussa ilmoitukset on pääsääntöisesti selvitetty, mutta monesti asiakkuus on sen jälkeen lopetettu ilman mitään jatkotukea tai seurantaa. Viran-omaiset ovat käsitelleet asiaa lastensuojelun näkökulmasta, mutta eivät perheen ja lapsen traumaattisena kriisinä. Lisäksi viranomaisten välinen yhteistyö on varsin niukkaa. Näihin asioihin tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.