Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Hyytiäinen, Lauri-Eemil"

Sort by: Order: Results:

  • Hyytiäinen, Lauri-Eemil (2020)
    Johdanto Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää nuorten aikuisten terveydellisen ja sosiodemografisen elämäntilanteen yhteyttä ajankohtaiseen psyykkiseen kuormitukseen. Terveydellisen elämäntilanteen osalta tarkastelimme koettua terveyttä, elämäntyytyväisyyttä, tyytyväisyyttä parisuhteeseen sekä alkoholin haitallista käyttöä. Sosiodemografisista tekijöistä tarkastelukohteinamme olivat sukupuoli, koulutustaso, työttömyys sekä asuinpaikan koko. Psyykkistä kuormitusta mitattiin GHQ-12 -kyselyllä. Aineisto ja menetelmät Aineistonamme oli kansallinen kaksosten ja heidän perheidensä terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä kartoittava pitkittäinen syntymäkohorttitutkimus (FinnTwin16), joka käsittää vuosina 1975-1979 syntyneet suomalaiset kaksoset. Tässä tutkimuksessa keskityimme FinnTwin16 -tutkimusaineiston osaan, joka kerättin kyselylomakkeella kaksosten ollessa 22-27 vuoden iässä. Kyselylomakkeen osista keskityimme koettua terveyttä, elämäntyytyväisyyttä, parisuhteessa koettua tyytyväisyyttä, alkoholin haitallista käyttöä, työttömyyttä, koulutustasoa ja asuinpaikan kokoa käsitteleviin osiin. Tulokset Havaitsimme, että hyvä koettu terveys, elämäntyytyväisyys ja tyytyväisyys parisuhteeseen olivat kaikki käänteisesti yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen sekä miehillä että naisilla. Alkoholin haitallinen käyttö puolestaan oli suoraan yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen kaikilla tutkittavilla. Havaitsimme myös, että naisilla psyykkinen kuormitus oli yleisesti ottaen suurempaa kuin miehillä. Työttömyys puolestaan oli yhteydessä suurempaan psyykkiseen kuormitukseen ainoastaan miehillä. Koulutustasolla ja asuinpaikan koolla emme tässä tutkimuksessa havainneet yhteyttä psyykkiseen kuormitukseen. Pohdinta Tässä tutkimuksessa teimme analyysit muuttujakohtaisesti ja poikkileikkausasetelmassa. Jatkossa useamman muuttujan käsittävät analyysit tai psyykkisen kuormituksen tarkastelu demografisesti vakioiduin osajoukoin olisi tärkeää ilmiöiden tarkempien ajallisten yhteyksien ymmärtämiseksi.