Browsing by Author "Iik, Terhi"

Tässä tutkielmassa selvitetään, miten sukupuolinormeista poikkeaminen aiheuttaa naisvihamielistä keskustelua suomalaisessa verkkokeskustelussa. Tavoitteena on osoittaa suomalaisen verkkokeskustelun naisvihan diskursiiviset piirteet ja nostaa sukupuolinormien kapeat raamit näkyvimmiksi. Sukupuolinormit luovat odotuksia siitä, miten sukupuolien edustajien tulisi käyttäytyä. Etenkin naisilla normeista poikkeaminen aiheuttaa paheksuntaa ja vihamielisyyttä. Internetin mahdollistama anonymiteetti antaa enemmän vapauksia levittää vihapuhetta ilman henkilökohtaista vastuuta. Internet on merkittävä osa yhteiskuntaamme ja arkeamme, ja sen ilmiöt vaikuttavat yksilöihin myös verkkomaailman ulkopuolella. Tutkielma kytkeytyy osaksi feminististä tutkimusta. Teoreettiseen viitekehykseen kuuluu tutkielman kannalta olennaiset käsitteet, joita ovat sukupuoli, vihapuhe ja sortava puhe, sekä naisviha. Aineisto on rajattu koskemaan Sanna Marinin vuosien 2020–2024 aikana tapahtuneita neljää kohua: jakkukohu, juhlintakohu, avioerokohu ja Tony Blair -instituuttiin siirtyminen. Tutkielman aineisto kerättiin kahdelta anonyymiltä suomalaiselta verkkokeskustelualustalta, jotka ovat Kaksplus.fi ja Suomi24. Aineisto koostui seitsemästäkymmenestä keskustelusta, joissa ilmeni naisvihamielistä kommentointia. Analyysin menetelmänä hyödynnetään kriittistä diskurssianalyysiä, joka ottaa kielen analysoinnin lisäksi huomioon yhteiskunnalliset valtasuhteet. Nimesin aineistosta neljä eri diskurssia, joissa ilmenee naisvihamielistä keskustelua koskien sukupuolinormien rikkomista. Diskurssit ovat: Huonot äidit ja vaimot, Siveettömät naiset, Laskelmoivat naiset ja Epäpätevät naiset. Diskurssien sisältöjä peilataan aikaisempaan tutkimukseen ja teoriaan. Diskursseissa naisiin kohdistuu arvottavaa kieltä äidin roolista poikkeamisesta, avoimesta seksuaalisesta käytöksestä, kunnianhimosta ja strategisoimisesta, sekä naisten epäpätevyydestä työelämässä ja vastuutehtävissä. Diskursiivisia piirteitä ilmenee naisten ulkonäön haukkumisena ja seksualisoimisena, iän kommentoimisena negatiiviseen sävyyn, sekä sukupuolittuneina haukkumasanoina. Tutkielma esittää naisvihan perustuvan pelkoon sukupuolinormien ylläpitävien valtarakenteiden murtumisesta. Naisvihan levittämisen tavoite on ylläpitää sosiaalista kontrollia ja pitää naisia sosiaalisesti huonommassa asemassa. Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisessa yhteiskunnassa sukupuolien välinen epätasa-arvo on yhä olemassa ja se ilmenee sukupuolittuneena vihapuheena ja sukupuolinormeista poikkeamisen vahtimisella.