Browsing by Author "Isakov, Marianna"
Now showing items 1-2 of 2
-
Isakov, Marianna (2021)Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tarkastella sitä, mitä ihmiset kertovat asioinneistaan Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa covid-19 pandemian alkuvaiheessa. Tutkielmaa kehystämässä on Suomea ja koko maailmaa kuormittanut koronaviruksen tuottama pandemiatilanne. Tutkielmassa aineisto muodostui ihmisten omista kirjoituksista ja näkemyksistä heidän asioinneistaan palveluissa tämän pandemian aikana. Tutkielman teoreettinen taustoitus käsittelee Suomen aiempia epidemia- ja pandemiatilanteita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään lisäksi aiemmissa tutkimuksissa esille nostettua kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pohditaan asiakkuuksien tai potiluuksien määritelmää ja muodostumista. Tutkimuksen aineisto on kerätty verkossa kaikille avoimena olevalla kirjoituskutsulla. Kirjoitusten jättäminen Tietoarkiston ylläpitämän Pennan verkkosivuilla oli avoinna kaikille täysi-ikäisille suomalaisille huhtikuusta heinäkuuhun vuonna 2020. Kirjoituskutsua jaettiin eteenpäin verkossa sosiaalisessa mediassa sekä suomalaisten potilasjärjestöjen avustuksella. Tutkimukseen osallistuvalta kysyttiin muutamia esitietoja, joiden jälkeen tutkimukseen osallistuva pääsi jättämään tutkimukseen kirjoituksensa omaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa asiointiaan koskien. Kerätty aineisto (n=17) analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukseen vastanneet toivat esille näkökulmiaan liittyen ajan saamiseen haluttuun palveluun, tapahtuneeseen asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelussa, tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen saatuun palveluun nähden sekä palveluissa oleviin puhtaustoimiin ja varautumiseen liittyen. Haluttu aika sosiaali- ja terveydenhuollon palveluun saatiin pääsääntöisesti hyvin. Koronavirustilanne aiheutti myös joitakin aikojen peruutuksia. Asioinnit tapahtuivat yleisimmin julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa joko käyntinä tai etäasiointina. Palvelusta saatu asiointikokemus oli useimmiten myönteinen. Tutkimukseen osallistuneet toivat esille kielteisinä piirteinä tilanteet, joissa etäyhteys ei korvannut asiointia, henkilökunta tuntui kiireiseltä tai stressaantuneelta ja julkisen puolen hoidon saanti oli hankalaa. Terveydenhuollossa havaittiin lisäksi useita koronavirustilanteeseen liittyviä puhtaus- ja varautumistoimia. Näistä keskeisimmät olivat luodut turvavälit, henkilökunnan antamat ohjeistukset, koronaviruksen ennaltaehkäisy eri muotoineen sekä suojainten ja desinfektion käyttö. Tutkimuksen keskeisin tulos ja uusi löydös oli tutkimukseen vastanneiden esille tuomat vahvat näkökulmat covid-19 pandemian aikaisia asiointeja kuvanneisiin puhtaus- ja varautumistoimiin. Vaikka asioinnin syynä ei useimmiten ollut koronavirustilanne, väritti pandemian mukanaan tuomat seikat kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelussa asioinnista saatua kokemusta.
-
Isakov, Marianna (2017)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun avohuollon nopean puuttumisen perhetyön eli Nopsa-työn asiakkaiksi ohjautuneiden 12–17-vuotiaiden nuorten ja heidän perheidensä taustatietoja, elämäntilannetta ja lastensuojelun asiakkuutta ennen perhetyön asiakkaaksi ohjautumista, perhetyön aikana sekä perhetyön asiakkuuden jälkeen. Tutkielman taustalla on lastensuojelun asiakasmäärien lisääntyminen sekä erityisesti nuoruusikäisiin kohdistuneiden kodin ulkopuolisten sijoitusten määrän kasvu 2000-luvulla. Tutkielma kuvaa erästä lastensuojelun avohuollon intensiivityön muotoa. Lastensuojelun avohuollon intensiivityöhön ohjautuu nuori, jonka tilanteessa esillä on huostaanoton ja kodin ulkopuolisen sijoituksen mahdollisuus. Tutkielman teoreettisen taustan muodostaa nuoruuteen, lastensuojeluun sekä perhetyön tarkoituksiin ja työmuotoihin liittyvät tutkimukset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensinnäkin, millaisia taustatekijöitä nopean puuttumisen työskentelyn piiriin ohjautuneiden nuorten elämässä oli. Toiseksi tavoitteena oli selvittää, millaisia yhteneväisiä taustatekijöitä nopean puuttumisen työskentelyn piiriin ohjautuneiden nuorten elämäntilanteissa oli. Kolmanneksi tavoitteena oli saada käsitys siitä, millainen nuorten tilanne lastensuojelun asiakkaana on nopean puuttumisen työskentelyn aikana, työskentelyn päättyessä ja seuranta-ajan jälkeen. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimuksen aineistona on Helsingin kaupungin Nopsa-työssä kertynyt tilastoaineisto, joka sisältää asiakkaista kootut tilastot vuodesta 2008 vuoteen 2013 asti. Tilastoaineisto käsittää yhteensä 399 12–17-vuotiaan nuoren taustatekijöitä, elämäntilannetta ja asiakkuutta kuvaavat tiedot. Tutkimuksessa tutkimuskysymyksiin vastataan sekä koko aineiston osalta ensimmäistä tutkimuskysymystä koskien että valitun otoksen osalta kaikkia tutkimuskysymyksiä koskien. Valittu otos sisälsi vuonna 2012 ja 2013 Nopsa-työhön ohjautuneet nuoret, joita oli yhteensä 169 nuorta. Tilastoaineistoa tarkasteltiin pääosin frekvenssitaulukoiden ja ristiintaulukointien avulla. Tutkimuksen keskeinen tulos oli se, että nuoret ohjautuvat Nopsa-työn asiakkaiksi moninaisissa elämäntilanteissa. Nopsa-työhön ohjautuneiden nuorten tyypillisin ikä oli 15-vuoden ikä. Perhetaustaa usein kuvasti yksinhuoltajavanhemman kanssa eläminen, viidesosa nuorista asui ydinperheessä. Nuoren perheessä oli useimmiten yksi tai kaksi lasta. Nuoren vanhempi tai vanhemmat olivat pääosin työelämässä, työttömänä oli hieman yli joka kymmenennen nuoren vanhempi. Nuoren lastensuojelun asiakkuus oli yli puolella kestänyt vuoden tai vuotta lyhyemmän ajan. Hyvin pitkiä lastensuojelun asiakkuuksia ei nuorilla tässä aineistossa juuri tullut esille. Nuorista puolet oli yleisopetuksen piirissä, koulutilanteissa esiintyi myös erilaisia erityisopetuksen ja jatko-opintojen polkuja. Suurin osa nuorista kuului suomalaiseen valtaväestöön. Sosiaalityöntekijällä oli useimmiten useita huolia liittyen nuoren omaan käyttäytymiseen sekä vanhemmuuteen tai perhetilanteeseen. Nopsa-työ sisälsi perheen ja nuoren kanssa yhdessä muodostetut työn tavoitteet ja useita kontakteja nuoreen ja perheeseen. Nopsa-työn jälkeen nuorista noin puolella lastensuojelun asiakkuus jatkui ilman erityisiä jatkotoimia tai -tukea. Noin joka viidennes nuori sai jatkossa lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Lähes joka viides päätyi sijaishuollon tukitoimien pariin. Puolen vuoden kuluttua Nopsa-työstä 26 nuoren asiakkuus (n=169) lastensuojelussa oli loppunut. Lastensuojelun asiakkuudessa ilman jatkotoimia oli 40,4 prosenttia nuorista. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia sai joka viides nuori, hieman yli joka viides oli lastensuojelun sijaishuollon tukitoimien piirissä. Sijaishuollossa olevien määrä oli noussut, mutta huomattavasti enemmän oli lisääntynyt asiakkuutensa päättäneiden sekä ilman jatkotoimia olevien nuorten määrä. Tutkimuksen tulokset olivat luonteeltaan asiakkuuksia ja työn tilastolukuja kuvailevia. Asiakkaiden tilanteita kuvailevan tutkimuksen lisäksi lastensuojelun tutkimusta on tulevaisuudessa paikallaan jatkaa lastensuojelun asiakkuuksien muodon ja tukitoimien pitkäaikaisseurannan sekä asiakkaiden omien kokemuksien tavoittamisen parissa.
Now showing items 1-2 of 2