Browsing by Author "Isokangas, Antti"

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia strategisia tavoitteita suomalaisilla elintarvikealan pienyrityksillä on tulevaisuuden suhteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, sekä millaisin perustein ja prosessein ne tekevät strategiset päätöksensä. Toisaalta keskeistä oli hahmottaa, miten Elintarviketeollisuusliitto voisi omaa toimintaansa kehittämällä parantaa alan pienten toimijoiden mahdollisuuksia menestyä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin neljässätoista valitussa pieneksi luokiteltavassa elintarvikealan yrityksessä aikavälillä helmikuu 2009 - toukouu 2009. Valitut yritykset toimivat elintarviketeollisuuden eri toimialoilla. Muiden muassa kalanjalostus, vihannes- ja marjanjalostus, maitoteollisuus sekä makeisteollisuus olivat joukossa edustettuina. Haastatteluissa keskityttiin kunkin yrityksen omistuspohjaan, johtamistapoihin, strategiaan, strategian dokumentointiin ja täytäntöönpanoon, sekä tulevaisuuden suunnitelmiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi tiedusteltiin henkilöiltä näiden asenteita ja odotuksia Elintarviketeollisuusliiton suhteen. Tutkielman teoreettisena perustana ovat M. Porterin luomat teoriat toimialan kilpailutekijöistä, I. Ansoffin ympäistöturbulenssiteoriat, sekä näiden pohjalta pidemmälle jalostetut teoriat, etupäässä J. Barneyn kilpailuetuun, sekä H. Mintzbergin strategioihin liittyvät tutkimukset. Kotimaiselta elintarvikealalta tässä tutkimuksessa on hyödynnetty pääasiassa S. Forsmanin tutkimuksia, jotka käsittelevät suomalaisista maaseudun pienyrityksiä. Lisäksi lähteinä on käytetty lukuisia muita pienyritystoimintaan keskittyviä tutkimuksia muilta toimialoilta ja maailmalta. Aiempi aiheesta tehty tutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että pieni yritys ei ole vain pienennetty versio suuresta, vaan tietyiltä osin sen toimintaan ja ratkaisuihin vaikuttaa merkittävästi juuri koko. Pienestä koosta toisaalta sekä hyötyä, että haittaa. Pienten yritysten etuina suuriin nähden katsotaan olevan muiden muassa pienen ja usein yksinkertaisen organisaatiorakenteen mahdollistama päätöksenteon nopeus, sekä osittain siitä sekä muista seikoista johtuva reaktiivisuus toimintaympäristön muutoksiin. Haittoina päällimäisenä esiin nousee ennen muita resurssien vähyys, joka heijastuu koko toimintaan. Tässä tutkimuksessa esiin nousseet asiakokonaisuudet ovat suurelta osin linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Pienestä koosta johtuva haastajan asema markkinoilla tarjoaa joillekin yrityksille mahdollisuuden toimia sellaisilla osilla toimialaansa, jotka eivät suurempia yrityksiä syystä tai toisesta kiinnosta. Tällaisista tuoteyhmistä ovat tutkimukseen osallistuneet yritykset joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta löytäneet oman asemansa markkinoilla. Ongelmalliseksi kilpailun näille tutkituille yrityksille tekee se, että vähittäiskauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä, ja siten valtakunnallisen vähittäiskauppajakelun piiriin on usein suuremmillakin yrityksillä vaikeuksia päästä. Tämän tutkimuksen yrityksillä suurimmat ongelmat olivat juuri resurssien puolella. Huolimatta ajoittaisista hankaluuksista tähän tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat kuitenkin varovaisen luottavaisia tulevaisuutensa suhteen. Oma asema on jollain tavalla vakiintunut useimmissa tapauksissa, ja joitakin suunnitelmia tulevaisuuden varalle on olemassa. Kovin kauaskantoisia suunnitelmia ei kuitenkaan voida tehdä, johtuen ensisijaisesti toimialan jatkuvasta muutoksesta sekä sen merkittävistä vaikutuksista nimenomaan pienten toimijoiden kohdalla. Elintarviketeollisuusliiton rooli näiden yritysten tulevaisuuden kannalta on kaksijakoinen: Tuen tarve Elintarviketeollisuusliiton suunnalta on normaalioloissa toistaiseksi ollut melko vähäistä, mutta ETL:llä uskotaan yleisesti olevan halutessaan mahdollisuuksia parantaa pienten toimijoiden asemaa suurten kilpailijoiden, sekä jakeluketjujen suhteen.