Browsing by Author "Isola, Maija"

Tutkin gradussani Wienissä asuvien suomalaisten kieli-identiteettiä. Käsittelen gradussani myös kieliympäristöä ja kieliasenteita, sillä ne liittyvät olennaisesti kieli-identiteettiin.Olen kiinnostunut siitä, millaisessa kieliympäristössä Wienissä asuvat suomalaiset elävät, miten he suhtautuvat eri kieliin ja millainen heidän kieli-identiteettinsä on sekä miten heidän kieli-identiteettinsä on muuttunut saksankielisessä kieliympäristössä. Suomen ja saksan ohella myös englanti on tärkeä kommunikaation kieli, lingua franca, jota monet Wienissä asuvat suomalaiset käyttävät päivittäin. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella, johon sain 68 vastausta. Vastaajat ovat Wienissä tai Wienin välittömässä läheisyydessä asuvia suomalaisia. Heistä 59 on naisia ja 8 miehiä; yksi vastaaja ei ilmoittanut sukupuoltaan. Ikänsä ilmoitti 63 vastaajaa, ja he ovat iältään 10–70-vuotiaita. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 38,4 vuotta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että Wienissä asuvat suomalaiset käyttävät eri kieliä monipuolisesti eri tilanteissa. Kielitaito on heille tärkeää, ja he suhtautuvat kieliin pääosin myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Äidinkieli on ollut monille tärkeä osa identiteettiä jo ennen ulkomaille muuttamista, mutta ulkomailla asuessa suomen kielen rooli identiteetin muodostajana on korostunut entisestään. Tutkielmani jakautuu kuuteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa eli johdannossa käsittelen ulkosuomalaisten taustaa ja historiaa ensin yleisesti ja sen jälkeen erityisesti Wienissä asuvien suomalaisten kannalta.Toisessa luvussa esittelen tutkimukseni metodin eli kyselytutkimuksen sekä kyselylomakkeella keräämäni aineiston. Kolmannessa luvussa keskityn Wienissä asuvien suomalaisten kieliympäristöön, jota käsittelen neljässä alaluvussa: kolme ensimmäistä alalukua on omistettu Wienissä asuvien suomalaisten tärkeimmille kielille suomelle, saksalle ja englannille, ja neljännessä alaluvussa käsittelen muita kieliä. Neljännessä luvussa käsittelen kieliasenteita myöskin neljässä alaluvussa, joista ensimmäinen on omistettu kieliasenteille yleisesti ja muut alaluvut vastaavasti Wienissä asuvien suomalaisten kolmelle tärkeimmälle kielelle suomelle, saksalle ja englannille. Viides luku on omistettu kieli-identiteetille, ja sen alaluvuissa käsittelen äidinkieltä, kaksi- ja monikielisyyttä, kieli-identiteetin muuttumista vieraassa kieliympäristössä sekä kielen ja tunteen suhdetta. Viimeisessä eli kuudennessa luvussa on yhteenveto, minkä jälkeen lopussa on vielä lähteet ja liitteet.