Browsing by Author "Jääskeläinen, Inka"

Vallanjakoperiaatetta ja tuomioistuinten riippumattomuutta on pidetty oikeusvaltion itsestään selvinä lähtökoh- tina. Riippumattomien tuomioistuinten asemaa vallanjaon kokonaisuudessa ei kuitenkaan ole juuri tutkittu, vaikka tuomiovallan kuulumista riippumattomille tuomioistuimille pidetään vallanjaon dogmina. On esitetty, että vallan- jako ja tuomioistuinten riippumattomuus olisivat juurtuneet huonosti suomalaiseen oikeudelliseen ja poliittiseen kulttuuriin. Tutkimuksessa tarkastellaan vallanjakoa ja tuomioistuinten riippumattomuutta pyrkien oikeusdogmatiikan meto- dein selvittämään näiden valtiosäännön perusperiaatteiden sisältöä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti tuo- mioistuinten rakenteellista ja ulkoista riippumattomuutta. Tutkimuksessa selvitetään, miten organisatorisen vallan- jaon erottamat valtioelimet voivat vaikuttaa toistensa toimintaan lain sallimin keinoin. Tutkimuksessa havainnoi- daan myös oikeuden ja politiikan rajapinnoille sijoittuvaa ylimpien valtioelinten välistä tosiasiallista toimintaa val- tiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta. Kyseessä on institutionaalinen valtiosääntöoikeudellinen tutkimus, joka pyrkii vastaamaan siihen, mikä on vallanjaon ja tuomioistuinten riippumattomuuden merkitys ylimpien valtioelinten välisissä suhteissa. Vallanjaon ja tuomioistuinten riippumattomuuden käsitteitä ei ole määritelty lainsäädännössä. Tarkasteltaessa kä- sitteiden sisältöä tarkemmin havaitaan, että ne eivät ole yksiselitteisiä tai tarkkarajaisia. Ylimpien vallankäyttäjien väliset suhteet näyttäytyvät monimutkaisena oikeudellisten ja tosiasiallisten vaikutuskanavien verkkona, jossa mo- lemminsuuntaiset vaikutussuhteet sijoittuvat oikeuden ja politiikan rajapinnalle. Lisäksi vallankäyttäjien väliset yhteydet näyttävät sijoittuvan suuressa määrin vallanjaon harmaalle alueelle, jossa suhteiden oikeudellisen arvi- ointiperustan lisäksi kuvaan tulevat myös poliittisen kulttuurin ja moraalin kaltaiset tekijät. Median esille nostamat ja ylimpien laillisuusvalvojien käsittelemät tapaukset havainnollistavat, että vallankäyttäjät eivät ole aina tunnistaneet vallanjaon ja tuomioistuinten riippumattomuuden merkitystä omassa toiminnassaan. Ylimpien vallankäyttäjien tulisi huomioida asemastaan johtuvat, vallanjakoon ja tuomioistuinten riippumattomuu- teen liittyvät rajoitteet. Tuomioistuinten riippumattomuuden tosiasiallisen vaarantumisen lisäksi on kysymys tuo- mioistuinten riippumattomuuskuvasta – siitä, miltä toiminta tai järjestely näyttää objektiivisesti ulospäin. Tuomioistuinten riippumattomuutta pidetään välttämättömänä vaatimuksena oikeusturvan – sekä ihmisoikeuksien että oikeusvaltioperiaatteen – toteutumiselle. Riippumattomuuden periaatteellisen tärkeyden ja symbolisenkin mer- kityksen vuoksi voitaisiin harkita riippumattomuuden käsitteen määrittelyä lainsäädännössä.