Browsing by Author "Jäppinen, Leo"

Tutkielma käsittelee suomenopettajien luokkahuoneessa puhumia kieliä. Kielten käytön lisäksi siinä tarkastellaan opettajien motiiveja kielivalinnoilleen sekä heidän käsityksiään suomenopetuksen vaikutuksesta opiskelijan oman äidinkielen taitoon ja arvostukseen sekä identiteettiin. Erityisesti keskitytään opiskelijoiden äidinkielien hyödyntämiseen, mutta myös kolmannen apukielen käyttöä käsitellään. Tuloksia analysoidaan erilaisten yksi-, kaksi- ja monikielisten kielenopetuksen mallien näkökulmasta. Lisäksi niitä suhteutetaan opetussuunnitelmien perusteiden linjauksiin ja tutkimukseen oman äidinkielen vaikutuksesta kielenoppimiseen. Tutkimusta varten kerättiin kaksi eri aineistoa internet-kyselyillä. Molemmissa kyselyissä oli sekä monivalinta- että avokysymyksiä, mutta ne olivat osin erilaisia. Ensimmäinen kysely lähetettiin Marin, Mordvan ja Udmurtian valtionyliopistoissa viime vuosina toimineille suomenopettajille. Vastaajia oli 12, joista neljä paikallisia ja kahdeksan suomalaisia. Toinen kysely lähetettiin S2-opettajat -sähköpostilistalle, ja siihen vastasi 157 Suomessa toimivaa suomi toisena kielenä -opettajaa. Valtaosa vastaajista oli aikuisopettajia. Aineiston perusteella opettajat puhuvat luokkahuoneessa selvästi eniten suomea, mutta myös opiskelijoiden äidinkieliä sekä venäjää tai englantia apukielenä käytetään varsin laajasti. Opettajien käsitykset eri kielten käytön vaikutuksista oppimistuloksiin vaihtelevat suuresti, minkä selittää osaltaan vertailevan tutkimuksen puute. Sekä suomea suomeksi -nimellä kulkevalla metodilla että monikielisellä lähestymistavalla on vakaat kannattajansa. Opiskelijoiden äidinkielten hyödyntämistä perustellaan eniten sen helppoudella sanaston ja kieliopin selittämisessä. Venäjän aineistossa opettajat kokevat etäsukukielen käytössä positiivisen siirtovaikutuksen. Kuitenkin myös halu lisätä opiskelijoiden arvostusta omaa äidinkieltään kohtaan on läsnä, Venäjällä enemmän kuin Suomessa. Tärkeimmät syyt välttää äidinkielten käyttöä ovat opettajan oman kielitaidon puute ja tasapuolisuuden tavoittelu. Opetussuunnitelmien perusteissa kaksikielisyyden tukeminen vaikuttaa olevan enemmän läsnä kuin opetuksessa. Vaikka harva opettaja tietoisesti pyrkii kehittämään opiskelijan oman äidinkielen taitoja, uskoo enemmistö suomen opiskelun niitä tukevan. Suomen opiskelulla on opettajien mielestä positiivinen vaikutus myös opiskelijoiden oman äidinkielen arvostukseen ja heidän etniseen identiteettinsä.