Browsing by Author "Jaakkola, Suvi-Tuulia"

Antropologiassa on lähivuosina keskusteltu paljon sosiaalisten persoonien koostumuksesta. Tässä yhteydessä on esitetty väitteitä sukulaissuhteiden, toimijuuden ja vuorovaikutuksen merkityksestä sosiaalisen persoonan muotoutumiselle. Tämän pro gradu -tutkielman aihe on synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivien naisten sosiaalinen persoona. Työn keskeisin tavoite on selvittää, millä tavalla koettuihin statuksiin masentuneiden äitien sosiaalinen persoona pohjautui ja, millainen rooli sosiaalisilla suhteilla ja toimijuudella oli näiden statuskokemuksien muotoutumisessa. Aiemmat tutkimukset ovat havainneet äidin lähisukulaisiltaan saaman sosiaalisen tuen ehkäisevän synnytysmasennusta. Toisaalta joidenkin äitiyteen liittymättömien tekijöiden, kuten heikon koulutuksen tai taloudellisen tilanteen on osaltaan todettu altistavan synnytysmasennukselle. Nämä havainnot tukevat monien sosiaalitieteilijöiden käsitystä äidistä sosiokulttuurisena konstruktiona, johon sisältyy paljon muutakin kuin äidin status, ja tekevät masentuneiden äitien tutkimisesta sosiaalisen persoonan kautta hedelmällisen lähestymistavan. Tutkimusaineiston avulla päädytään tulokseen, että masentuneiden äitien kokemus äidin statuksesta on epävarma. He eivät koe olevansa tai kykenevänsä olemaan sellaisia äitejä kuin haluaisivat. Tämä johtuu siitä, etteivät naiset saaneet riittävästi äidin statuskokemusta vahvistavaa huomiota lähisukulaisiltaan. Pelkkä toiminta äitinä ei riitä luomaan varmaa ja merkityksellistä kokemusta äitiydestä. Äitiydestä tulee naisen merkittävin status viimeistään lapsen synnyttyä, jolloin muihin statuksiin liittynyt toimijuus jää ainakin hetkellisesti taka-alalle. Tästä johtuen naiset ovat lapsen syntymän jälkeisinä kuukausina konkreettisesti ainoastaan äitejä, eikä heillä ole ainakaan toiminnallista kontaktia hankittuihin statuksiinsa. Vastikää synnyttäneen naisen sosiaalinen persoona on jaettavissa kahteen puoleen: äitiyteen, ja sen ulkopuolelle rajautuviin statuksiin ja toimijuuteen. Masennuksen puhkeamisen hetkellä naiset ovat kokemuksellisesti irrallaan kaikista sosiaalisen persoonan kannalta keskeisistä statuksistaan. Tämä hankala tilanne syntyy subjektiivisissa statuskokemuksissa, joita muokkaavat ainakin toimijuus, sosiaaliset suhteet ja konkreettinen elämäntilanne. Lopulta tutkielmassa päädytään seuraavanlaisiin johtopäätöksiin. Monissa tutkimuksissa todettu sukulaisten tuen merkittävä rooli synnytysmasennuksen ehkäisijänä perustuu heidän kanssaan käytävän vuorovaikutuksen äitiyden statuskokemusta muotoilevaan voimaan. Side vauvaan ja varma kokemus itsestä äitinä muodostuu äidin statukseen sidoksissa olevien sukulaisten avustuksella. Tämä tukee joidenkin antropologien näkemystä siitä, että myös länsimaisen ihmisen sosiaalinen persoona voi olla tyypiltään jakautuva ainakin lähisukulaisuuden piirissä. Lisäksi masentuneiden äitien tapaus osoittaa subjektiivisen kokemuksen olevan merkittävä tekijä ainakin suomalaisten äitien sosiaalisen persoonan koostumuksen kannalta. Subjektiivista kokemusta taasen muovaavat juuri toimijuus ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Tutkimukseen liittynyt aineistonkeruu toteutettiin Etelä-Suomessa syys-lokakuussa 2014 ja se perustui pääasiassa keskustelunomaisiin haastatteluihin. Haastatelluista yhdeksän oli synnytysmasennuksesta lähivuosina kärsineitä naisia, yksi vauvaperhetyöhön erikoistunut psykoterapeutti, ja yksi masentuneita äitejä tukevan yhdistyksen edustaja.