Browsing by Author "Jaakola, Essi"

Tässä syventävien opintojen tutkielmassa tarkastellaan mielipidettä käsittelevien opetustekstien kokonaistunnelman rakentumista 8. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Aineistona on kolmen kustantajan painetut ja digitaaliset oppikirjat: Kärki 8, Satakieli 8 ja Särmä 8. Oppikirjoista aineistoksi on rajattu luvut, joissa käsitellään pääasiallisesti kirjoittamalla ilmaistua mielipidettä ja sen muodostamista ja jotka temaattisesti vastaavat toisiaan. Tutkielmassa käsitellään sitä, miten mielipidettä käsittelevä opetusteksti rakentuu äidinkielen ja kirjallisuuden 8. luokan oppikirjoissa ja millainen ambienssi eli kokonaistunnelma mielipidettä käsittelevistä opetusteksteistä välittyy. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, miten painettujen oppikirjojen ja digitaalisten oppikirjojen opetustekstit eroavat toisistaan. Tarkastelun kohteena ovat opetustekstit ja niistä välittyvät merkitykset. Digitaalisista oppikirjoista tarkastellaan lisäksi tehtävänantoja osana opetustekstistä välittyvän kokonaistunnelman analysointia, sillä ne hahmottuvat digitaalisissa oppikirjoissa opetustekstin osaksi. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana sovelletaan kognitiivista kielitiedettä ja erityisesti kognitiivista poetiikkaa. Tutkielman näkökulma kohdistuu opetustekstien kielellisten piirteiden analysointiin kokonaistunnelman luojina, ja samalla tarkkaillaan ambienssi-käsitteen soveltuvuutta suomenkielisen tietokirjallisuuden analysointiin. Analyysissa kiinnitetään erityisesti huomiota lause- ja virkerakenteisiin, kuvio/tausta-jakoon sekä semanttisiin rooleihin. Samalla pohditaan sitä, miten opetustekstiin rakennetaan toimijuutta ja miten toimijuuden rakentuminen vaihtelee painetuissa ja digitaalisissa oppikirjoissa. Havaintojen perusteella voidaan todeta, että opetustekstien syntaktisen tason samankaltaisuus ei tarkoita, että teksteistä välittyvät ambienssit olisivat samanlaisia. Kaikissa tarkasteltavissa opetusteksteissä esiintyy muun muassa oppikirjagenrelle tyypillisiä kopula-, nollapersoona- ja passiivirakenteita, ja lisäksi tekstien toimijoihin viitataan oppikirjoissa pitkälti yleisen tason nimityksillä, kuten käsitteillä kirjoittaja, lukija ja puhuja. Tarkasteltavissa opetusteksteissä korostuvat kuitenkin erilaiset piirteet, ja ambienssi muodostuu näin ennen kaikkea sanavalinnoista välittyvistä merkityksistä. Oppikirjoissa korostetaan erilaisia mielipiteen ilmaisuun liittyviä näkökulmia käsitteiden määrittelyillä, oletetun lukijan kuvaamisella ja tekstien laajuudella. Puolestaan painettujen ja digitaalisten oppikirjojen opetustekstit ovat pitkälti yhteneväiset. Ero muodostuu siitä, kuinka toimijuutta rakennetaan digitaalisissa oppikirjoissa hypertekstuaalisuudella, käsitteiden määritelmillä, tehtävänannoilla ja oppijoiden etsimillä esimerkeillä. Tutkielmassa tarkastellaan yksittäisiä opetustekstejä ja tehtävänantoja, ja toisenlainen tutkimusote saattaisi muodostaa ambienssin tulkinnasta hyvin erilaisen. Aineiston suppeuden ja ambienssi-käsitteen luonteen vuoksi laajoja yleistyksiä kirjasarjoista ei ole mahdollista tehdä.