Browsing by Author "Jaatinen, Ari"

Tutkin Ilta-Sanomien verkkosivujen pääsivulla vuosina 2006–2016 olleita hyperlinkkinä toimivia otsikoita, joihin sisältyy pronomini tämä jossakin taivutusmuodoistaan. Tutkin mihin otsikoiden pronominit viittaavat (tai mitä tarkoitteita ne otsikossa korvaavat) sekä millaista työnjakoa kyseisen pro-sanan eri muotojen välillä on. Tutkin myös sitä, millaisia ajallisia muutoksia ilmiössä on, sekä millaisiin juttuihin tällaisia otsikoita on laadittu. Tutkimuskysymykseni ovat: Mitä tämä- ja nämä-pronominien eri taivutusmuodoilla näissä aineistoni klikattavissa otsikoissa tehdään. Millainen konteksti niistä piirtyy ja millaisia reagointivaihtoehtoja lukijalle jää? Missä määrin etusivulla oleva klikattava otsikko, ja eri sivulla sijaitseva juttu ovat sama tai eri teksti? Tutkin myös, miten paljon tällaisia otsikoita aineistossani esiintyy sekä pohdin sitä, tekeekö klikkiotsikkoleimautuneen tämä-pronominin käyttö otsikosta väistämättä lukijalle ongelmallisen. Keräämäni aineiston kontekstina on Ilta-Sanomien verkkosivut vuosilta 2006–2015. Aineistoni käsittää kulloisenkin päivän pääsivun klikattavine, hyperlinkkeinä toimivine uutisotsikoineen sekä itse uutiset, joihin otsikot linkkaavat. Keräsin aineistoni Internet Archiven Wayback Machine -palvelun avulla, josta tallentamistani kuvakaappauksissa (yli 1800 kappaletta) näkyy sisältö ja konteksti sekä itse otsikolle että uutisjutulle, johon kukin otsikko viittaa. Tämä-sanojen käytön yleistyminen aineistoni otsikoissa kiihtyi vuonna 2011 (60 osumaa aineistossani), ja näytti saavuttaneen huippunsa (166 osumaa) vuonna 2012, mutta se pysyi kuitenkin lähes samanlaisena vuodet 2013 ja 2014 (114 ja 150 kappaletta). Kokonaan vaille osumia aineistossani jäivät muodot täksi, näinä, näiksi ja näiltä, joita ei löytynyt yhdestäkään klikattavasta otsikosta. Eniten osumia, 118 kappaletta, keräsi tässä. Seuraavina tulivat nämä (98) ja tämä (78). Havaitsin, että aineistossani klikkiotsikoihin leimautunut tämä ei aina ollut johtamassa lukijaa harhaan tai pelkästään synnyttämässä otsikkoon keinotekoista informaatioaukkoa, ja että osa otsikoiden viittauksista sai täydennyksensä jo itse otsikossa tai välittömässä sivuympäristössä. Näyttää myös siltä, että ajan kuluessa pronominin eri muodoille on vakiintunut erikoistunutta käyttöä, kuten lista-artikkeleiden ”Nämä ovat” / ”Tässä on” -tyyppisissä otsikoissa tai kuvaa katsomaan houkuttelevissa ”Tältä näyttää” -otsikoissa. Silti viittaukseltaan häilyvä tai lukijaa muuten hämmentävä tämä-pronomini oli aineistoni otsikossa odotuksenmukainen tapaus. Aineistoni linkkaavien tekstifragmenttien (eli hypertekstisten otsikoiden) tekstiympäristö (sivun kokonaisuus) eli konteksti, ja sitä myöden ehkä myös merkitys muuttuu sen myötä, mitä lukija tekee. Siinä mielessä tekstin tai ainakin tekstikontekstin voi sanoa olevan interaktiivinen. Linkistä uutiseen siirtynyt lukija tulee uutisen perusteella paitsi täydentäneeksi myös rekontekstualisoineeksi hyperlinkkiotsikon häilyvän deiktisyyden. Toisin sanoen, ymmärryksen ja lukijan väliin jääneen esteen kiertäminen on jätetty lukijan vastuulle. Samalla se on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi saada klikkejä lukijoilta, jotka etsivät kieliopillisen viittauksen täydennystä.