Browsing by Author "Jafari, Ghazal"

Tutkielmassa tarkastellaan syyteneuvottelun käyttöönottoa Suomessa. Syyteneuvottelu on anglo-amerikkalainen rikosprosessin muoto, joka perustuu vastaajan ja syyttäjän väliseen syytteestä sopimiseen. Suomessa tämä menettely otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Menettelyssä vastaaja tunnustaa rikoksen, jolloin syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievennetyltä rangaistusasteikolta. Vastaaja ja syyttäjä tekevät onnistuneen syyteneuvottelun tuloksena tuomioesityksen ja asia käsitellään tunnustamisoikeudenkäynnissä. Suomessa menettely on rajattu rikoksiin, joista ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin kuusi vuotta vankeutta. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ja tietyt seksuaalirikokset eivät kuitenkaan sovellu syyteneuvotteluun, vaan ne on nimenomaisesti rajattu menettelyn ulkopuolelle. Tämän lisäksi asianomistajan, jolla on korvausvaatimus, on annettava suostumuksensa asian käsittelyyn syyteneuvottelussa, jotta tämä on mahdollista. Syyteneuvottelun käyttöönotto on herättänyt runsaasti keskustelua. Muun muassa sen soveltamisalaa on kritisoitu. Syyteneuvottelu on koettu ongelmalliseksi muun muassa oikeusvarmuuden, eli yhdenvertaisuuden ja ennustettavuuden kannalta, sillä syyteneuvotteluun pääseminen voi riippua satunnaisista seikoista eivätkä kaikki tunnustuksen antaneet saa lievennystä rangaistukseensa. Tutkielmassa tarkastellaan syyteneuvottelun syntyä ja sen käyttöönottoa Suomessa. Erityistä huomiota kiinnitetään syyteneuvottelun soveltamisalaan ja siihen vaikuttaviin satunnaisiin tekijöihin. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti syyteneuvottelua muissa oikeusjärjestelmissä ja tehdään johtopäätökset.