Browsing by Author "Janhonen, Sannakaisa"

Tämä opinnäytetyö on tutkimus kansainvälisistä ja paikallisista adoptioista Keniassa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten sukulaisuutta luodaan virallisissa adoptioissa Keniassa. Adoptiotutkimuksen pääpaino on ollut psykologisessa tutkimuksessa ja aihetta on tutkittu antropologiassa verrattain vähän, vaikka adoptiot liittyvät olennaisesti antropologian klassiseen teemaan, sukulaisuuteen. Antropologinen tutkimus adoptioista tuo uutta näkökulmaa keskusteluun sukulaisuudesta ja auttaa ymmärtämään adoptiosukulaisuuden merkityksiä. Aiempi adoptiotutkimus on keskittynyt aikaan ennen lapsenhakumatkaa tai vaihtoehtoisesti aikaan, jolloin lapsi on jo uudessa kodissa tai kotimaassaan. Tämä tutkimus sijoittuu kansainvälisissä adoptioissa noin vuoden kestävään lapsenhakumatkaan Keniassa ja paikallisissa adoptioissa aikaan, jolloin perhe on jo valinnut adoptiolapsen, mutta lapsi ei virallisesti vielä ole perheenjäsen. Tutkimus pohjautuu kevättalvella 2014 Keniassa tehtyyn antropologiseen kenttätyöhön. Tutkimusmetodina on käytetty osallistuvaa havainnointia ja haastatteluja. Aineistoa on kerätty pääsääntöisesti Nairobista, mutta myös Kisumusta ja Nakurusta. Tutkimuksessa kuvataan Keniaa tutkimuksen kontekstina sekä esitellään tutkimuksen teoreettinen viitekehys, joka muodostuu aiemmasta antropologisesta adoptiotutkimuksesta ja tieteenalan sukulaisuutta käsittelevästä keskustelusta. Tärkeimpiä vaikutteita tälle työlle ovat Marshall Sahlinsin, Marilyn Strathernin ja Janet Carstenin ajatukset sukulaisuudesta sekä Signe Howellin adoptiotutkimukset. Tutkimuksessa esitetään, että sukulaisuus sosiaalisena ilmiönä korostuu adoptioissa Keniassa ohi biologisen polveutumisen. Keniassa adoptiosukulaisuus oli luontevaa ja legitiimiä ilman biologista sidettä perheenjäsenten välillä. Tutkimuksen aineisto osoittaa, että sukulaisuus on ennen kaikkea aktiivista ja tietoista toimintaa. Ihmisten toimintaa ja yhdessä oloa korostettiin Keniassa sukulaisuuden luomisessa. Tutkimuksessa todetaan, että merkittävää sukulaisuuden muodostumisessa oli sukulaisuuden prosessimainen olemus ja temporaalinen ulottuvuus. Ajatus sukulaisuuden prosessimaisuudesta ja sukulaissuhteen muuttumisesta ajassa sekä toimivan systeemin rooli korostuivat adoptiovanhempien ja lastenkodin työntekijöiden haastatteluissa. Lisäksi tutkimus pyrkii haastamaan näkemyksen, jonka mukaan kansainvälisesti adoptioitujen lasten taustaa tietoisesti häivytetään adoptioprosessissa. Tutkielmassa osoitetaan, että taustan häivyttämisen sijaan perheenmuodostuksesta pyrittiin häivyttämään sattumanvaraisuutta. Lastenhakumatkan aikana Keniassa adoptiolasten taustaa korostettiin, tietyn lapsen valikoitumista tiettyyn perheeseen pidettiin aina oikeana valintana ja perheen yhteenkuuluvuutta vahvistettiin merkityksellisen henkilönarratiivin avulla.