Browsing by Author "Jantunen, Anton"

Arvopaperistaminen on rahoitusjärjestely, jolla tietty saatavakanta kootaan yhteen pooliin, muutetaan markkinakelpoiseksi arvopaperiksi ja myydään erillisyhtiölle, joka rahoittaa oston laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainan. Liiketoiminnan arvopaperistamisen kohteena on syntyneiden saatavien sijasta kokonainen liiketoiminta. Järjestely toteutetaan siirtämällä arvopaperistettava liiketoiminta erillisyhtiöön (operatiivinen yhtiö) ja antamalla sen kaikki omaisuus ja tarvittavat lisävakuudet joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskijayhtiön myöntämän lainan vakuudeksi. Järjestely voidaan toteuttaa niin sanottuna perusmallina, jolloin joukkovelkakirjalainalla kerätyt varat lainataan operatiiviselle yhtiölle, tai synteettisenä listautumisantina, jolloin erillisyhtiö ostaa liikkeellelaskijayhtiöltä lainaamillaan varoilla operatiivisen yhtiön osakkeet alullepanijalta. Järjestelyn toteuttamisen motiivina alullepanijan näkökulmasta on edullisen rahoituksen saaminen ja sijoittajan kannalta riittävän tuoton saaminen tarpeeksi matalalla riskillä. Synteettisen listautumisannin toteuttamisen esteenä Suomessa voidaan pitää operatiivista yhtiötä velvoittavan velkasuhteen puuttumista ja operatiivisen yhtiön omaisuuden vakuudeksi antamista rajoittavaa osakeyhtiölain omien osakkeiden rahoituskieltosäännöstä (OYL 13:10.1). Tässä tutkielmassa selvitetään voidaanko operatiivista yhtiötä velvoittava velkasuhde saada aikaan sekä mahdollistaako OYL 13:10.1 operatiivisen yhtiön omaisuuden antamisen vakuudeksi kokonaan tai edes osittain. Lisäksi selvitetään kuinka korkea vakuussuojan tason tulisi olla, jotta järjestely olisi toteutettavissa. Tutkielma on lähestymistavaltaan oikeusdogmaattinen, mutta se sisältää myös oikeusvertailevaa ainesta ja oikeustaloustieteellistä analyysiä. Vakuuspaketin rakentaminen ja tarvittavan vakuustason arviointi tapahtuu vakuuspaketin funktioiden avulla. Nämä funktiot ovat operatiivisen yhtiön luotto-, suoritus- ja maksukyvyttömyysriskin minimointi, operatiivisen yhtiön liiketoiminnan jatkumisen turvaaminen sen maksukyvyttömyydessä sekä mahdollisimman suuren jako-osuuden takaaminen operatiivisen yhtiön likvidaatiossa. Vakuussuojan vähimmäistaso määrittyy kahden ensimmäisen funktion kautta. Konkurssissa operatiivisen yhtiön liiketoiminnan jatkamista koskevan päätöksen tekeminen vaatii yksinkertaisen äänten enemmistön velkojainkokouksessa. Synteettisen listautumisannin toteutettavuuden lähtökohtana on tutkielmassa tämän enemmistön saavuttaminen. Uuden osakeyhtiölain rahoituskieltosäännös antaa useita vaihtoehtoja käyttää operatiivisen yhtiön omaisuutta synteettisessä listautumisannissa vakuutena. Osakeyhtiölain tarkoitus sekä pääoma- ja velkojiensuojajärjestelmän sisältö puoltavat rahoituskieltosäännöksen väljää ja pragmaattista tulkintaa. Koska synteettinen listautumisanti ei useimmiten loukkaa rahoituskieltosäännöksen suojaamia oikeushyviä, rahoituskieltosäännöstä on perusteltua tulkita sen tarkoituksen, eikä sanamuodon kautta ja sallia vakuuksienanto. OYL 13:10.1:n perustelut sallivat myös järjestelyn, jossa erillisyhtiö käyttää omaa yrityskiinnitysvakuuttaan vastaan lainattuja varoja operatiivisen yhtiön ostamiseen ja tämän jälkeen sulauttaa operatiivisen yhtiön itseensä. Tällöin kohdeyhtiön omaisuus tulee osaksi yrityskiinnitystä. Yrityskiinnityskelvottoman omaisuuden yhtiöittämisellä voidaan päästä tilanteeseen, jossa yrityskiinnitys antaa etuoikeuden 50 prosenttiin kaikesta operatiivisen yhtiön omaisuudesta. Koska etuoikeudeton osa jää vielä kilpailemaan muiden etuoikeudettomien velkojien kanssa, yli 50 prosentin osuus voitaneen operatiivisen yhtiön konkurssissa käytännössä useimmiten saavuttaa. Tällä rakenteella saavutetaan myös suoraan operatiivista yhtiötä velvoittava velkasuhde. Kolmas synteettisen listautumisannin toteuttamisvaihtoehto on hybridijärjestely, jossa osa joukkovelkakirjalainalla saaduista varoista lainataan erillisyhtiölle lyhyellä maturiteetilla ja osa operatiiviselle yhtiölle pitkällä maturiteetilla sen vakuusomaisuutta vastaan. Tällöin vakuudet turvaavat käytännössä molempia lainoja antamalla liikkeellelaskijayhtiölle oikeuden päättää operatiivisen yhtiön liiketoiminnan jatkamisesta myös sen maksukyvyttömyydessä. Esitettyjä vaihtoehtoja voidaan käyttää yksittäisessä järjestelyssä myös päällekkäin. Näiden vaihtoehtojen avulla voitaneen myös saavuttaa hyväksyttävä luottoluokitus ja riittävän edulliset luottoehdot.