Browsing by Author "Kääriäinen, Henna"

Suomeen muodostui vuosina 1939–1944 talvi- ja jatkosodan sotatoimien ja alueluovutusten myötä siirtokarjalainen väestöryhmä, joka oli sijoitettava pysyvästi uusille asuinalueille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millainen oli luovutetun Karjalan väestön terveydentila ennen siirtolaisuutta ja sen jälkeen, miten siirtokarjalaisten sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on onnistunut ja mitä terveysvaikutuksia pakkoevakuoinneilla on ollut. Tutkimus toimii esiselvitystyönä rekisteripohjaiselle tutkimukselle siirtolaisuuden vaikutuksesta aikuisiän terveyteen ja sosiaaliseen asemaan. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja analysoimalla Lääkintöhallituksen vuosikirjojen tilastotietoja. Tulokset osoittivat erityisesti pakkoon perustuvaan siirtolaisuuteen liittyvän merkittäviä mielenterveyshaittoja, jotka voivat ilmetä erilaisina psyykkisinä sairauksina. Lisäksi ilmeni, että Karjalan alueen asukkaiden terveydentila oli osittain heikompi koko Suomen tilanteeseen verrattuna jo ennen siirtolaisuutta; esimerkiksi alueen kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi. Tulosten perusteella karjalaisen siirtoväen sulautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on onnistunut hyvin ainakin sosioekonomisella tasolla. Kuitenkin siirtokarjalaisilla todettiin olevan 15 % korkeampi sepelvaltimotautikuolleisuus asuinpaikasta riippumatta ja 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa siirtokarjalaismiesten keskuudessa nähtiin ylikuolleisuuspiikki. Pohdinta-osiossa käsitellään saatujen tulosten taustatekijöitä ja merkitystä, sekä ehdotetaan uusia tutkimusaiheita siirtokarjalaisuuteen liittyen.