Browsing by Author "Koivulahti, Arttu"

Maatalousyritysten toimintaan vaikuttavilla riskeillä on kaksi merkittävää lähdettä: tuotannon epävarmuus sekä tuottajahintojen vaihtelu. Sään ja biologisten viiveiden kaltaisten hallitsemattomien elementtien takia maatalousyritysten tuotoksen määrä ja laatu vaihtelevat. Tuotantopanosten ja lopputuotteiden markkinahintojen muutokset sekä valuuttakurssien vaihtelut taas aiheuttavat yrityksille merkittäviä hinta- ja markkinariskejä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen peltokasvien tuotantoyhdistelmä on lyhyellä aikavälillä riskitehokas. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, miten maatalousyritys voi vaikuttaa peltokasvien tuotannon odotettuihin katetuottoihin suhteessa näiden vaihtelusta aiheutuviin riskeihin muuttamalla tuotantoyhdistelmäänsä ja monipuolistamalla tuotantoaan. Tuotannon monipuolistamisen on yksi keino, jolla maatalousyritys voi sopeutua epävarmuuteen ja toimintaympäristön muutoksiin. Tuotannon monipuolistamisen avulla tulisi pyrkiä löytämään riskitehokkaat yhdistelmät, joiden odotetut tuotot ovat korkeimmat suhteessa niiden vaihtelusta aiheutuviin riskeihin. Maatalousyrityksen tavoitteena on lyhyellä aikavälillä pyrkiä maksimoimaan peltokasvien tuotannon epävarmojen katetuottojen odotettu hyöty. Yritys voi pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa muuttamalla tuotannossaan olevaa peltokasviportfoliota. Tutkimustulosten perusteella tuotantoa monipuolistamalla maatalousyrityksen on mahdollista vähentää katetuottojen vaihtelua lyhyellä aikavälillä. Palkoviljojen ja öljykasvien tuotannon viljoja korkeampien maataloustukien sekä palkoviljojen typpijälkivaikutuksen huomioiminen lisäsivät kasvien katetuottoja ja paransivat niiden kilpailukykyä viljojen suhteen. Lisätuen maksaminen onkin tarpeen myös tulevaisuudessa, mikäli öljykasveja ja palkoviljoja halutaan lisätä maatalousyritysten viljelykiertoon. Kun öljykasveille ja palkoviljoille maksettavat lisätuet ja palkoviljojen typpijälkivaikutus otetaan huomioon, maatalousyritysten on kannattavaa pyrkiä alentamaan katetuottojen vaihtelua tuotantoaan monipuolistamalla lyhyellä aikavälillä. AB-tukialueella vaatimuksena on kuitenkin, että nykyisellä viherryttämistuen tasolla yrityksellä on tukioikeuksia yli 14 %:lle sen kokonaispinta-alasta, mikäli tuen ehtojen täyttämisestä ei aiheudu muita kustannuksia. Muussa tapauksessa AB-tukialueella sijaitsevan maatalousyrityksen kannattaisi lyhyellä aikavälillä erikoistua kaksitahoisen ohran tuotantoon. Tulosten perusteella maatalousyrityksen odotettua hyötyä maksimoiva tuotantoyhdistelmä on sama riippumatta maatalousyrittäjän riskin karttamisen tasosta. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että maatalousyrityksillä on paljon varallisuutta verrattuna katetuottojen vaihteluun, jolloin yritysten tulisi kyetä kantamaan vaihtelusta aiheutuvat riskit. Maatalousyritysten heikon kannattavuuden takia katetuottojen alentuminen saattaa kuitenkin heikentää maksuvalmiutta, mikä osaltaan aiheuttaa haasteita yritystoiminnan jatkuvuudelle.