Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Koivunen, Anna"

Sort by: Order: Results:

  • Kommunikointikansio keskustelutilanteessa : apuvälineen ja kumppanin toiminnan tarkastelua 
    Koivunen, Anna (2012)
    Aim. There are specific characteristics that are representative of augmentative and alternative communication. The communication partner has two roles; as an independent participant and as an assistant that helps to construct the aided speaker’s utterances. The conversation is often described as co-constructive. The aim of this study is to illustrate the interaction by means of a dynamic communication book and the role of a communication partner and the communication aid. Method. This study is based on the Conversation analysis. The interaction is described in detail using concepts such as adjacency pair and sequence. There were one aided participant and two unaided speakers in the study. Interaction was studied in aided speaker-unaided speaker dyads. Results. The conversation and the interaction are constructed by means of dynamic communication book. As an assistant the communication partner interprets the aided speaker’s one symbol gestures and helps to co-construct whole utterances. Partner uses aided AAC modelling together with speech and helps the navigation process by speaking out loud. The typical adjacency pair in this kind of conversation seems to be one symbol gesture and the following interpretation. Typical sequences consist of these adjacency pairs and whole utterance constructions. Conclusion. The asymmetric interaction pattern seems to be conventional in this kind of atypical interaction. Both participants seem to have chosen the pattern as their main communication strategy. The communicative competence of the participants is important when solving communication breakdowns.
  • Venäjän vuoden 2010 sotilasdoktriini ja yhteiskuntamuutoksen dynamiikka 
    Koivunen, Anna (2012)
    Tutkielman taustalla on Venäjän uusin vuoden 2010 sotilasdoktriini. Työn tavoite oli löytää Grounded Theory -menetelmällä toimintaolettamuksia valitusta aineistosta. Venäjä on valtiojohtoinen maa, jossa muutokset toteutetaan valtiojohtoisesti. Näin ollen muissa maissa merkityksettömänä pidettävät asiakirjat todella vaikuttavat Venäläiseen politiikan tekoon. Juuri tämä olemme voineet huomata tutkimuksen kuluessa. GT-metodia käytettäessä saimme kaivettua esiin doktriinista toimintaolettamuksia ja olettamuksia siitä, kuinka maan ympäristö toimii. Päädyttiin tarkastelemaan maailman ja lähialueen turvallisuusarkkitehtuuria, modernin sodan muutosta, sosioekonomisten aspektien vaikutusta sotaan, varustelun ja rahoituksen dynamiikkaa sekä tieteen, innovaatioiden ja investointien näkökulmia. Havaitsimme, että Venäjä on lähtenyt harjoittamaan uutta valtapolitiikkaa. Se on valinnut kumppaneikseen ennen kaikkea Aasian maita sekä perinteiset IVY-maat. Lännen kanssa tehtävä yhteistyö on ennen kaikkea hyöty-yhteistyötä, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea saada houkuteltua maahan investointeja sekä teknologista osaamista. Lisäksi havaitsimme Venäjän siirtyneen katsomaan nykysodan muutosta yhtenevästi lännen kanssa, ja alkavan hiljalleen muuttaa omaakin armeijaorganisaatiotaan länsimaisia linjoja mukaillen. Lännen kanssa on myös lähdetty taistelemaan terrorismia vastaan ideologisesti sekä fyysisesti. Erona länteen kuitenkin pysyy ydinaseen painotus puolustuksessa sekä suuri maavoimajoukko, joka supistamisesta huolimatta pysyy suurena. Sosiaaliset näkökulmat tulivat esiin erityisesti koulutuksen näkökulmasta, sillä huipputeknologian tuottaminen lähes 100 % omavaraisesti vaatii valtavaa älyllistä potentiaalia. Tässä suhteessa maalla on vielä töitä. Investointien osalta ongelmaksi nousee vieläkin epähoukutteleva sijoitusilmasto. Talous on raaka-ainetuotannon myötä vahvistunut, joka on vakauttanut valtiota ja mahdollistanut puolustusteollisuuteen sekä aseostoihin panostamisen. Suunnitellut noudattavat doktriinissa asetettuja tavoitteita, mutta puolustusteknologinen kompleksi ei ole aina pystynyt tuottamaan tarvittavia laitteita. Näin ollen aseita on ostettu myös ulkomailta. Osa rahoituksesta tähän tulee kuitenkin omasta asemyynnistä lähinnä maihin, joihin Nato-maat eivät myy aseita. Uusi ja mielenkiintoisin aspekti doktriinissa oli informaatiosota, josta aiemman doktriinit eivät ole maininneet. Informaatiosotaa käydäkseen Venäjän on kuitenkin oltava informaatioyhteiskunta. Vaikka informaatioyhteiskunnan kehitys on vielä kesken, on Venäjä onnistunut erinomaisesti implementoimaan kansansa keskuuteen uusimman elektroniikan käyttöhalun ja -taidon. Yllättävää kyllä kansa ehti ennen armeijaa, ja armeijaorganisaation informaatiotekninen laitteisto ei ole vielä saavuttanut toivottavaa tasoa, joka näkyi esimerkiksi Georgian sodassa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO