Browsing by Author "Koivuranta, Katri"

Tutkielmassa tarkastelun kohteena on yksittäisen verkossa toimivan faniyhteisön tapa rakentaa, rajata ja ilmaista jaettua sosiaalista identiteettiä. Faniuden ja faniyhteisöjen luonnetta taustoitetaan Hirsjärven (2009) ja Nikusen (2003) tutkimuksella, ja faniyhteisöjen käsittämistä sosiaalisina ryhminä puolletaan sosiaalipsykologisen teorian käsityksillä ryhmien ominaisuuksista ja syntymekanismeista. Tutkielmassa käsitellään myös nimellisiä eroavaisuuksia sosiaalisen ja henkilökohtaisen identiteetin välillä, ja määritellään fanius identiteetiksi, jota tuotetaan nimenomaan sosiaalisessa kontekstissa muiden fanien kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, koska data on kerätty neljän eri käyttäjän omista ja jaetuista julkaisuista verkkoblogialustalta, jonka formaatti mahdollistaa keskustelun haarautumisen ja ajallisen jakautumisen tavalla, jonka tarkastelu keskusteluanaalysin keinoin katsotaan olevan suureksi osaksi epäkäytännöllistä kasvotyön ilmaisuja lukuun ottamatta. Dataa on kerätty määritellyltä ajanjaksolta käyttämällä kyseiselle faniyhteisölle relevantteja avainsanoja, jolla on pyritty varmistamaan, että viestintätilanteessa oleellinen identiteetti on fani-identiteetti. Analyysin käsittelyssä faniuden kohteesta lainattujen käsitteiden yleisyyden huomataan jäävän oletettua vähäisemmäksi, joskin niillä on joitakin funktioita. Huumori nousee esille merkittävänä identiteettityön keinona: erityisesti vuorovaikutuksessa syntyvä vitsailu ja siinä käytetyt negatiiviset kasvotyön strategiat luovat subjektipositioita faneille. Sen lisäksi diskurssista nousevat esiin intertekstuaalisuus, affektiiviset hyperbolat eli tunneilmaisun liioittelu, faniyhteisön yhteinen odotushorisontti ja jaettu tieto sekä normista poikkeavat kirjoittamisen tavat. Yksittäiset ilmaisut toimivat eri tasoilla ja limittyvät toisiinsa; esimerkiksi intertekstuaalisia viittauksia jaetun fani-identiteetin keskiöön esiintyy sekä hyperbolien kohteena, jaettujen merkitysten lähteenä että huumorin työkaluna. Tutkimuksen lopuksi arvioidaan sitä, kuinka hyvin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaus ja pohditaan fanituksen kohteen narratiivin ja fani-identiteetin rakentumisen yhteyttä.