Browsing by Author "Kokko, Aki"

Suomen solmimissa verosopimuksissa lähdevaltiolla on yleensä oikeus verottaa rojaltituloa, jolloin asuinvaltion tulisi poistaa yleisesti verovelvollisen tuloon kohdistuva kaksinkertainen verotus. Sen sijaan verosopimuksissa liiketuloa verottaa ainoastaan asuinvaltio, ellei verovelvollisella ole lähdevaltiossa kiinteää toimipaikkaa. Mikäli asuinvaltio katsoo lähdevaltiosta poikkeavasti tulon liiketuloksi, ei kaksinkertaista verotusta todennäköisesti poisteta, koska asuin- ja lähdevaltio ovat kvalifioineet tulotyypin toisistaan eriävästi eli tilanteessa on syntynyt kvalifikaatiokonflikti. Tulotyypin kvalifiointi määrää siis verosopimustilanteessa sen, poistaako asuinvaltio yleisesti verovelvollisen ulko-mailta saamaan tuloon kohdistuvan kaksinkertaisen verotuksen. Tätä taustaa vasten, tutkielmassa tarkastellaan tie-tokoneohjelmaan liittyvän maksun tulotyyppiä verosopimustilanteessa Suomessa asuvan yrityksen näkökulmasta. Verosopimustilanteessa tietokoneohjelmaan liittyvä maksu voi olla pääasiassa joko liike- tai rojaltituloa, koska tieto-koneohjelmaa suojataan tekijänoikeuslainsäädännössä kirjallisena teoksena ja rojaltitulon määritelmään sisältyvät kaikki suoritukset kirjallisen, taiteellisen tai tieteellisen teoksen tekijänoikeuden käyttämisestä tai käyttöoikeudesta. Määritelmä ei ole verosopimuksissa kuitenkaan täysin autonominen, joten sen sisältämiä siviilioikeudellisia käsittei-tä on arvioitava valtion sisäisen lainsäädännön sekä OECD:n malliverosopimuksen rojaltituloartiklan kommentaarin tulkintasuositusten perusteella, koska kommentaarilla on sen soft law -asemasta huolimatta verosopimusten tulkin-taa ohjaava vaikutus. Siten tutkielmassa tarkastellaan tietokoneohjelman tekijänoikeuden sisältöä ja siihen liittyviä maksuja Suomen tekijänoikeuslain sekä rojaltituloartiklan kommentaarin tulkintasuositusten valossa tulotyypin kvalifiointiin vaikuttavien tekijöiden ja niiden kipukohtien ymmärtämiseksi. Tekijänoikeuslain ja kommentaarin tulkintasuositusten tarkastelu paljastaa, että kommentaarin tulkintasuositukset eroavat jossain määrin Suomen tekijänoikeuslain antamasta merkityksestä tietokoneohjelman tekijänoikeudelle. Tulkintasuositukset eivät myöskään ole yksiselitteisiä, minkä osoittaa tutkielmassa tarkasteltu sekä kotimainen että ulkomaalainen oikeuskäytäntö. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tietokoneohjelmaan liittyvät maksut altistuvat verosopimustilanteessa voimakkaasti kvalifikaatiokonfliktin riskille ja siitä mahdollisesti seuraavalle kaksinkertaiselle verotukselle. Näin ollen tutkielma osoittaa, että tietokoneohjelmaan liittyvissä maksuissa verosopimusten tarkoitus ei aina välttämättä toteudu. Nämä tilanteet suomalaisen yrityksen on merkityksellistä tiedostaa, jotta liiketoiminta pystytään järjestämään kaksinkertaisen verotuksen syntymistä ehkäisevällä tavalla.