Browsing by Author "Kokko, Miia"

Tarkastelen tutkielmassani lukion kirjoitustaidon koetta ja sen vastaustekstiä moniäänisyyden näkökulmasta. Kirjoitustaidon koe on ensimmäistä kertaa syksyllä 2018 käyttöön otettu äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoe, jossa kokelaan on tarkoitus kirjoittaa pohtiva tai kantaa ottava, noin 6000 merkin esseemäinen teksti. Vastaustekstissä on hyödynnettävä oman ajattelun tukena kokeessa annetuista aineistoista vähintään kahta. Aineistot voivat olla esimerkiksi asia- tai mediatekstejä tai fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Tutkimuksessani tarkastelen, minkälaisia referoinnin keinoja vastausteksteissä esiintyy. Tarkastelun kohteina ovat suora ja epäsuora esitys, vapaa suora ja vapaa epäsuora esitys, upotettu referaatti ja sellaiset referaatit, jotka sisältävät lähdeviitteen. Referoinnin keinojen lisäksi tutkimukseni valottaa sitä, minkälaisia merkityksiä eri referoinnin keinot saavat vastaustekstissä. Tarkastelun kohteena on siis se, millä tavoin kokelaat rakentavat teksteihinsä itse rajaamaansa näkökulmaa ja dialogisuutta eli keskustelua aineistojen välille. Tutkimukseni aineisto koostuu yhteensä 15 kirjoitustaidon vastaustekstistä, jotka ovat kahtalaiset. Toisen osan aineistostani muodostaa yhdeksän preliminäärikokeessa kirjoitettua vastausta, jotka olen kerännyt eräästä lukiosta. Loput aineistostani koostuu kuudesta aidosta ylioppilaskokeesta, jotka on julkaistu Ylioppilastutkintolautakunnan ja kokelaiden luvalla julkisesti. Hyödynnän tutkimuksessani aiempaa suomen kielen tutkimusta siitä, millä tavoin referointi on niissä määritelty. Aineiston referointia tarkastellessani hyödynnän ajatuksia genrejen funktionaalisista jaksoista ja Martinin ja Whiten suhtautumisen teoriasta ja sitoutumisen keinoista. Tutkimukseni osoittaa, että kirjoitustaidon vastaus on varsin moniääninen tekstilaji. Aineiston referointi ei esiinny vastaustekstissä vailla päämäärää, vaan sillä on tekstiyhteydessään aina jokin funktionaalinen tarkoitus. Aineiston referointi ja kokelaan oma pohdinta tai ääni muodostavat eräänlaisen parin, joka voi saada näkökulman rajauksessa muun muassa argumentoivan, esimerkinomaisen tai kommentoivan funktion. Referointi näyttää rakentavan tekstiin abstraktin ja konkretian tason vaihtelun, jolla kokelas luo tekstiinsä pohdintaa. Vastaustekstin aloitus- ja lopetuskappaleissa esiintyy tarinallisuutta sekä kertovaa ja kuvailevaa tekstityyppiä, joilla tekstiin rakennetaan esimerkkejä. Esimerkillä sen sijaan rakennetaan kokelaan näkökulmaa abstraktin ja konkretian tason vaihtelulla. Erilaiset tekstityypit ja referoinnin keinot näyttävät kaikki liittyvän merkittävästi siihen, millä tavalla vastaustekstiin rakentuu näkökulmaa ja pohtivuutta. Tutkimustulokseni osoittavat, että erityisesti erinomaisissa vastausteksteissä näkökulma ja pohtivuus rakentuu siten, että pääpaino on kokelaan omassa pohdinnassa. Tutkimukseni paljastaa kirjoitustaidon kokeen vastauksen tekstilajista suuntaa antavia tuloksia, joita voi tietyin varauksin liittää äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikkaan ja esimerkiksi genrepedagogiikkaan.