Browsing by Author "Kokkola, Anna"

Suoramarkkinointi on markkinoinnin erityismuoto, jossa markkinointiviesti kohdistetaan tietylle henkilölle tai yhteisölle suoraan jonkin. Suoramarkkinointi voidaan jakaa perinteiseen ja sähköiseen suoramarkkinointiin, joihin liittyvä sääntely eroaa jonkin verran toisistaan. Perinteisessä suoramarkkinoinnissa lähtökohtana on opt out -periaate, eli suoramarkkinointiin ei tarvita ennakkosuostumusta, mutta se on voitava aina kieltää. Sähköisessä suoramarkkinoinnissa taas on lähtökohtana opt in -periaate, eli ennakkosuostumuksen periaate. Suoramarkkinointia koskeva sääntely löytyy pääosin henkilötietolaista ja tietoyhteiskuntakaaresta. Sen valvominen kuuluu tietosuojavaltuutetun toimivaltaan. Tutkielmassani suoramarkkinointia lähestytään kielto-oikeuden ja yksityishenkilön itsemääräämisoikeuden kautta. Kielto-oikeudesta säädetään henkilötietolain 30 §:ssä. Sen mukaan rekisteröidyllä on oikeus kieltää rekisterinpitäjää käsittelemästä häntä itseään koskevia tietoja suoramainontaa varten. Tutkielmassani pyrin selvittämään, onko kielto-oikeus tehokas oikeus ja mitä ongelmia sen käyttämiseen voi liittyä. Tarkastelen kielto-oikeutta suoramarkkinoinnin lähettämisen, tietojen luovuttamisen, tietojen korjaamisen ja profiloinnin kautta. Lisäksi käsittelen suoramarkkinoinnin käsitettä, muotoja ja erilaisia suoramarkkinointirekisterejä. Tutkielmassa tarkastelen myös Euroopan unionissa vireillä olevan tietosuoja-asetuksen mahdollisia tuomio muutoksia suoramarkkinoinnin alalla Suomessa. Kielto-oikeudella suoramarkkinoinnin lähettämisessä tarkoitetaan henkilön oikeutta kieltäytyä vastaanottamasta suoramarkkinointia. Käsittelen sitä erikseen perinteisen ja sähköisen suoramarkkinoinnin kannalta. Sähköisen suoramarkkinoinnin kohdalla käsittelen myös suostumuksen käsitettä ja tietoyhteiskuntakaaren mukaisia poikkeuksia ennakkosuostumuksen vaatimukseen. Luovuttamisen kieltämisellä tarkoitetaan henkilön oikeutta kieltää tietojensa luovuttaminen markkinointitarkoituksiin. Käsittelen yleisiä edellytyksiä luovuttamiselle sekä erilaisia rekisterejä, joihin kiellon voi tehdä. Suomessa ei ole yhtä kattavaa rekisteriä, johon suoramarkkinointikiellon voi tehdä, mutta esimerkiksi Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry ylläpitää jäsenyrityksiään koskevia kieltorekisterejä, minkä lisäksi väestötietojärjestelmään ja Trafin rekistereihin voi tehdä luovutuskiellon. Henkilötietolain 29 §:ssä säädetään tietojen korjaamisesta. Lähtökohtaisesti kaikki henkilötietojen käsittelyn kannalta tarpeettomat ja virheelliset tiedot tulee korjata tai poistaa. Tutkielmassa pohdin, luoko kielto-oikeuden käyttäminen rekisterinpitäjälle velvollisuuden poistaa rekisteröidyn tiedot rekisteristään. Lisäksi tarkastelen tietosuoja-asetuksen uudistusta, oikeutta tulla unohdetuksi, suoramarkkinoinnin kannalta. Viimeiseksi tarkastelen kielto-oikeutta profiloinnin kannalta, eli henkilön oikeutta kieltää profilointi suoramarkkinointitarkoituksissa. Tältä osin oikeus ei ole ihan selvä, mutta tietosuoja-asetuksen valmistelun yhteydessä tarve kieltää profilointi on tuotu esiin.