Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kokkonen, Aino"

Sort by: Order: Results:

  • Kokkonen, Aino (2022)
    Yhteiskunta asettaa yhä enenevissä määrin paineita yrityksille, organisaatioille ja kuluttajille vähentää hiilidioksidipäästöjä ilman pakkokeinoja. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen nollaan ei ole kuitenkaan aina mahdollista ja kustannukset jo pienistäkin vähennyksistä saattavat olla huomattavat. Vaihtoehtona hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle on hiilidioksidipäästöjen kompensoiminen. Päästökompensaation myötä yritykset, organisaatiot ja kuluttajat voivat ostaa kompensaatioyksikköjä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että päästöjään kompensoiva taho maksaa päästöjen vähentämisestä jossain muualla, missä vähentäminen on edullisempaa ja helpompaa. Tämä pro gradu -tutkielma on toteutettu yhteistyössä Nokian Panimon kanssa. Tutkimuksessa lasketaan Nokian Panimon Be sharp -energiajuoman tuotannon hiilidioksidipäästöt, ja tarkoituksena on selvittää kyseisten hiilidioksidipäästöjen kompensaation hinta CO2eston päästöleikkurin avulla sekä tutkia kompensaatiota myös vaihtoehtoisten palveluntarjoajien kautta. Tavoitteena on löytää luotettavuuden ja tehokkuuden kannalta optimaalisin kompensaatiokeino. Tutkimus koostuu kahdesta osasta, kirjallisuuskatsauksesta ja case-tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa keskitytään vapaaehtoisen päästökompensaation teoriaan, sen eri menetelmiin sekä niiden ominaisuuksiin. Osiossa käsitellään erityisesti päästökompensaatiomenetelmien luotettavuutta erilaisin mittarein. Tutkimusosiossa puolestaan käydään läpi Be sharp -energiajuoman hiilijalanjälkilaskennan lähtökohdat, laskenta ja tulokset. Lisäksi paneudutaan itse päästöjen kompensointiin ja siitä koituviin kustannuksiin. Tutkimuksen tuloksissa vastataan kysymyksiin mitkä ovat kompensoivan yrityksen kustannukset vapaaehtoisesta päästökompensaatiosta, mitä kompensaatio kustantaisi muiden palveluntarjoajien kautta ja millä perustein vapaaehtoista päästökompensaatiota tarjoava yritys kannattaisi valita. Tutkimuksen mukaan Be sharp -energiajuoman hiilidioksidipäästöjen kustannukset Euroopan päästöoikeuskaupan päästöoikeuden hinnasta riippuen, vuonna 2021 ovat 25,4–46,2 €/ 1000 l. Kustannukset eivät ole siis kovin merkittävät suhteessa tuotteen vähittäismyyntihintaan noin 3600 €/ 1000 l. Kompensaation kustannukset vaihtoehtoisten palveluntarjoajien kautta vaihtelevat välillä 4.7 €-35,7 €/ 1000 Hintaerot voivat olla merkittäviäkin, ja osassa kompensaatiokeinoista hinnan määritys on epäselvä. Tutkimuksessa todetaan, että hinnan sijaan tärkeämpää kompensaatioita tarjoavan yrityksen valinnassa ovat kriteerit, joita kompensaatiomarkkinalla pidetään yleisesti luotettavina mittareina. Tärkeimmät kriteerit ovat päästövähennysten lisäisyys, kaksoislaskennan välttäminen, mitattavuus, pysyvyys, ajoitus, hiilivuodon välttäminen, dokumentaatio ja valvonta. Näiden kriteerien avulla päästöjään kompensoiva taho voi löytää parhaan mahdollisen kompensaatiokeinon markkinoilta. Tämä vaatii kuitenkin pitkällistä perehtymistä aiheeseen, ja palvelujen luotettavuus saattaa silti jäädä epäselväksi. Markkinaa tulisikin selkeyttää ja mahdollisesti jopa rajoittaa väärinkäsitysten ja disinformaation välttämiseksi.
  • Kokkonen, Aino (2023)
    Sosiaalisen tuen tiedetään olevan tärkeä voimavara sukupuoliristiriitaa kokevilla, mutta nämä suhteet voivat aiheuttaa myös kuormitusta. Erityisesti vanhemmilta saadun tuen tiedetään olevan yhteydessä parempaan terveyteen ja elämänlaatuun. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista tukea suomalaiset sukupuoliristiriitaa kokevat saavat lapsuudenperheiltään, kun sukupuoli-identiteetin tutkimukset ovat käynnissä. Tutkimuksen kyselyaineisto oli valtakunnallinen ja koottiin 1.4.2016 - 31.10.2017. Tänä aikana 877 henkilöllä oli hoitokontakti sukupuoli-identiteetin tutkimusklinikalle Helsingissä tai Tampereella. Kyselyyn vastasi 103 (11,7 %) poliklinikalla käynyttä täysi-ikäistä henkilöä. Tämänhetkistä sosiaalista tukea kuvaamaan käytimme Duke Social Support and Stress Scale – kyselyä ja suhdetta vanhempiin lapsuudessa kuvaamaan Parental Bonding Instrument – kyselyä. Sukupuoli-identiteetin selvittelyjen ja tosielämän vaiheen ollessa käynnissä perheenjäsenet, erityisesti äiti, kuvattiin usein tuenlähteenä (79,6 %). Toisaalta suhteiden perheenjäseniin huomattiin aiheuttavan myös stressiä. Äidin kuvasi sekä stressin, että tuen lähteenä puolet vastaajista. Heikompaan ajankohtaiseen tukeen korreloi takautuvasti matalaa huolehtivaisuutta kuvaava kiintymyssuhde äitiin (r = 0,528, p < 0,001) ja isään (r = 0,448, p < 0,001) sekä äidin (r = - 0,380, p < 0,001) ja isän (r = - 0,279, p = 0,014) ylisuojelevaisuus lapsuudessa. Koettu perheeltä saatu tuki näytti vahvemmalta niillä, jotka olivat edenneet selvittelyvaiheesta tosielämänvaiheeseen. Tämä tutkimus osoittaa, että erityisesti äidin rooli koetulle tuelle ja stressille on tärkeä sukupuoli-identiteetin selvittelyvaiheessa. On tärkeää kiinnittää huomiota sukupuoli- identiteetin tutkimuksissa olevien perhesuhteisiin ja varmistaa, että he saisivat tarvittavaa tukea ja pystyisivät hallitsemaan stressiä.