Browsing by Author "Kontro, Noora"

Verotettavan tulon laskennan ensimmäinen vaihe on määritellä tulon tulolähde, joita ovat maatalouden tulolähde, elinkeinotulolähde ja muu eli henkilökohtainen tulolähde. Tässä tutkielmassa perehdytään kahden viimeksi mainitun tulolähteen väliseen rajanvetoon. Tulolähteen valinnalla on vaikutusta muun muassa verotettavan tulon laskentaan ja tappioiden vähentämiseen, joten sen merkitys verovelvolliselle saattaa kasvaa hyvinkin suureksi. Rajanveto-ongelmia esiintyy etenkin kiinteistösijoitustoiminnan yhteydessä, ja ne koskettavat erityisesti osakeyhtiöitä, joilla saattaa kiinteistösijoitustoiminnan harjoittamisen seurauksena olla tuloa kahdesta eri tulolähteestä. Tästä syystä rajanveto-ongelmaa tarkastellaan nimenomaan kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön näkökulmasta. Tulolähderajanveto on yksi verotuksen ikuisuuskysymyksistä. Vaikka aihetta on oikeustieteessä käsitelty paljon, ei kysymykseen sovellettavan tulolähteen valinnasta ole edelleenkään esitettävissä yksiselitteistä vastausta. Tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain välinen raja on edelleen häilyvä. Tästä syystä aihetta on edelleen syytä tutkia. Aihe nousee ajankohtaiseksi aina, kun lakiin tulee muutos, joka vaikuttaa eri tavalla tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain perusteella verotettavaan tuloon. Kyseessä on perinteinen oikeustieteellinen tutkielma, jonka metodi on pääosin oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmatiikan metodein pyritään löytämään vastaukset niihin kysymyksiin, miten tulolähdejakoa tulisi soveltaa ja mikä on sen vaikutus verovelvolliselle. Tulolähdejaon taustaa ja sen tarkoitusta on kartoitettu lisäksi oikeushistoriallisin metodein. Siltä osin, kun tutkielmassa pohditaan tulolähdejaon tarpeellisuutta ja sen kehittämistarpeita, on mukana myös oikeuspoliittinen aspekti. Voimassa olevan oikeuden lisäksi aineistona on käytetty lainvalmisteluaineistoa, oikeuskirjallisuutta ja oikeustieteellisiä artikkeleita sekä oikeuskäytäntöä. Tutkielmassa osoitetaan, kuinka nykyinen tulolähdejako ja sen tulkinta asettaa kiinteistösijoitustoimintaa ja muunlaista elinkeinotoimintaa harjoittavat yhtiöt erilaiseen asemaan. Toisaalta tulolähdejako tarjoaa kahden tulolähteen yhtiöille enemmän verosuunnittelumahdollisuuksia kuin niille yhtiöille, joiden kaikkea toimintaa verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan. Tutkielmassa osoitetaan, että osakeyhtiömuodossa harjoitettavaa kiinteistösijoitustoimintaa tulisi pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan verotettavana elinkeinotoimintana. Lisäksi esitetään vaihtoehtoja sille, kuinka nykyistä oikeustilaa voitaisiin muuttaa.