Browsing by Author "Konttinen, Sonja"

Tutkimuksen tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuva suomalaisten kauppakeskusten nimistä, joista tutkimuksessa käytetään termiä kauppakeskusnimi. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä tarkastellaan kauppakeskusnimien rakennetta, merkityksiä ja funktioita. Lisäksi tarkastellaan kauppakeskusnimien kielellistä alkuperää ja ortografiaa sekä sitä, kuinka usein ja millä tavoin kauppakeskusnimet ilmentävät paikallisuutta. Toisessa osassa paneudutaan nimenkäyttäjien näkemyksiin kauppakeskusnimistä. Tutkimusaineisto koostuu 112 kauppakeskusnimestä, jotka on listattu Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n vuosittaisessa Kauppakeskukset-julkaisussa vuonna 2016. Lisäksi aineistona toimivat vastaukset kyselytutkimukseen, joka toteutettiin keväällä 2016. Vastauksia kyselyyn kertyi 135 kappaletta. Kyselyssä selvitettiin, millaisia kauppakeskusnimiä vastaajat pitävät miellyttävinä tai vähemmän miellyttävinä ja mitä ominaisuuksia he toivovat hyvältä kauppakeskusnimeltä. Kyselyvastausten ohella nimenkäyttäjien näkemyksiä kauppakeskusnimistä on kerätty myös internetin keskustelupalstoilta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa aineiston analyysin pohjalla käytetään funktionaalis-semanttista analyysimallia. Ensin tarkastellaan kauppakeskusnimien rakennetta jakamalla nimet nimenosiin: liikeideaa ilmaisevaan nimenosaan, yksilöivään nimenosaan sekä selventävään täydennysosaan. Tämän jälkeen perehdytään nimien ja niiden sisältämien nimenosien merkityksiin ja funktioihin. Myös kauppakeskusnimien nimeämisperusteisiin on perehdytty mahdollisuuksien mukaan. Kauppakeskusnimet ovat rakenteeltaan pääosin varsin yksinkertaisia: 71 % nimistä koostuu pelkästä yksilöivästä nimenosasta. Yleisimmin yksilöivä nimenosa koostuu leksikaalista merkitystä kantavasta ilmauksesta (esim. Ainoa). Myös paikannimi on varsin yleinen osa yksilöivää nimenosaa, sillä sellainen esiintyy 27 %:ssa kauppakeskusnimistä (esim. Lielahtikeskus). Kauppakeskusnimet ovat tarkoitteeseensa yleensä suorassa tai epäsuorassa merkityssuhteessa. Kauppakeskusnimet ilmaisevat usein suoraan tarkoitteensa sijaintia, toimialaa tai molempia (esim. Kamppi, Martinlaakson Ostari, Matkus Shopping Center, Retail Park Veska). Myös epäsuora merkityssuhde on yleinen: nimellä voidaan viitata esimerkiksi paikkaan (esim. Iso Omena, Mansikkapaikka) tai tunnettuun henkilöön (esim. Columbus). Muutamat kauppakeskusnimet koostuvat tekosanoista, jolloin niiden suhde tarkoitteeseensa on pakattu (esim. Epstori) tai katkaistu (Entresse). Kauppakeskusnimillä on monia funktioita, joista korostuu erityisesti nimen informatiivinen ja käytännöllinen funktio. Funktio toteutuu usein suorassa merkityssuhteessa tarkoitteeseensa olevien nimien kohdalla, sillä tällöin kauppakeskusnimi yleensä kertoo eksplisiittisesti jotain tarkoitteensa sijainnista tai toimialasta, ts. kertoo kyseessä olevan kauppakeskus. Joidenkin nimien, kuten Rajalla På Gränsenin, kohdalla houkuttelevuus lienee koettu käytännöllisyyttä tärkeämmäksi funktioksi. On kuitenkin syytä huomata, että nimellä voi olla yhtä aikaa useita erilaisia funktioita, eivätkä nämä sulje toisiaan pois. Kauppakeskusnimissä ilmennetään paikallisuutta varsin usein ilmaisemalla suoraan tarkoitteen sijainti joko kaupungin tai kaupunginosan virallisella nimellä tai slangimuodolla (esim. Ogeli, Palokan Kotikeskus). Implisiittisesti paikallisuutta voidaan ilmaista esimerkiksi paikallisen vaikuttajan nimellä (esim. Goodman, Minna) tai viittaamalla muuhun alueelliseen nimistöön, kuten tunnettuun rakennukseen tai yritykseen (esim. Willa). Oman tulkintani mukaan 46 % kauppakeskusnimistä ilmentää paikallisuutta jollakin tavalla. Tutkimuksen toisessa osiossa selvitetään nimenkäyttäjien näkemyksiä kauppakeskusnimistä. Vastaajat ovat varsin yksimielisiä siitä, mikä tekee kauppakeskusnimestä onnistuneen: nimen toivotaan olevan ennen kaikkea käytännöllinen. Käytännöllinen nimi on yleensä lyhyt ja helppo lausua ja muistaa. Hyvä kauppakeskusnimi myös kuvaa ympäristöään jollakin tavalla. Suosikeiksi kyselyvastauksissa nousivat esimerkiksi nimet Kaari, Koskikeskus ja Jumbo. Epämiellyttävinä pidetään erityisesti monimutkaisia, englanninkielisiä nimiä, joiden merkityssuhde jää hämäräksi.