Browsing by Author "Koponen, Emma"

Euroopan unionin yhteistä koronapandemiasta selviämiseen tarkoitettua elpymisvälinettä käsiteltiin Suomen eduskunnassa keväällä 2021. Äänestyksessä kaksi keskustan kansanedustajaa rikkoivat ryhmäkuria ja kymmenen kokoomuksen edustajaa irtautuivat puolueen enemmistössä äänestäessään elpymispakettia vastaan. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan näiden kansanedustajien retoriikkaa ja argumentointia elpymispakettiäänestystä edeltävässä täysistuntokeskustelussa. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu parlamentaarisen retoriikan ja parlamenttipuheen tutkimuksesta sekä Chaïm Perelmanin uuden retoriikan ja argumentaation teoriasta. Tutkielman oleellinen tausta-argumentti on, että parlamentti on keskeinen poliittisen julkisuuden ja keskustelun foorumi. Parlamentaarinen retoriikka on retoriikkaa ja puhetta asioiden puolesta ja vastaan, mikä linkittyy käsitykseen parlamentista dissensuksen eli erimielisyyksien ja deliberoivan debatin paikkana. Aiemmissa tutkimuksissa julkisen täysistuntopuheen on luonnehdittu olevan puhetta laajalle yleisölle. Sen on kuvailtu olevan jossakin määrin eräänlaista ”teatteria”, vaalipuhetta ja ”puhetta historiankirjoihin”, jolla yksittäisetkin puhujat voivat profiloitua. Tutkielman osalta keskeistä on lisäksi eduskuntaryhmien ryhmäkuri ja ryhmien koheesio, jotka ovat tärkeitä seikkoja puoluedemokraattisessa järjestyksessä. Tutkielman kannalta kiinnostavaa oli se, miten niistä irtautuminen näkyi kansanedustajien puheessa. Tutkielman aineisto kerättiin elpymispakettia käsitelleen täysistunnon pöytäkirjoista. Vastaan äänestäneiden kokoomuslaisten ja keskustalaisten edustajien puheiden lisäksi kerätty materiaali sisältää keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuorot. Tutkielman menetelmä on retorinen analyysi, jonka avulla puheista pyrittiin löytämään yleisökäsityksiä, ennalta hyväksyttyjä lähtökohtia argumenteille eli esisopimuksia ja argumentaation tekniikoita. Argumentaation tekniikat jakaantuvat edelleen sidos- ja erottelumuotoisiin tekniikoihin. Sidosmuotoiset argumentit yhdistävät eri tasoisia asioita, kun erottelumuotoiset taas asettavat asioita vastakkain. Argumentaatioon keskittyvä retorinen analyysi osoittautui toimivaksi menetelmäksi tarkastella oman puolueensa kannasta irtautuneiden edustajien perusteluja ja yleisökäsityksiä. Tarkastelluista puheista havaittiin sekä sidos- että erottelumuotoisia tekniikoita. Sidosmuotoisia tekniikoita löydettiin enemmän kuin erottelumuotoisia, mutta mikään tekniikka ei jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi. Keskustelun esisopimuksia olivat muun muassa kansalaisten luottamuksen tärkeys, Suomen ja suomalaisten etujen ajaminen ja EU Suomen tärkeimpänä viitekehyksenä erityisesti talouspoliittisesti ja ulko- ja turvallisuuspoliittisesti. Keskeiset teemat itse argumenttien takana olivat melko yhteneväisiä kaikkien pakettia vastustaneiden keskustalaisten ja kokoomuslaisten puheissa: paketin nähtiin vievän EU:a kohti jonkinlaista liittovaltiota ja pysyvää yhteisvelallisuutta, minkä nähtiin usein liittyvän jonkinlaiseen moraalikadon riskiin. Yleisökäsitysten osalta puhujat pyrkivät vakuuttamaan perelmanilaisittain universaaliyleisöksi kutsuttua laajaa joukkoa vedoten yleistajuun ja yhteiseen etuun. Kansalaiset sisältyvät tähän yleisöön. Erityisyleisöihin puolestaan lukeutuivat oman ja muiden puolueiden kansanedustajat.