Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Koponen, Veera"

Sort by: Order: Results:

  • Opettaja uuden käsityön opetussuunnitelman muutoksessa : vertaisryhmämentorointi muutoksen tukena 
    Koponen, Veera (2017)
    The curriculum of the Finnish basic education system was renewed in 2014, and the new curriculum was implemented in schools starting in 2016. This brought changes for the teaching on crafts. The subject of crafts was unified, and textile work and technical work are no longer separated. The curriculum also defines crafts as a multi-material subject in which the focus on the process as a whole is encouraged. Previous study has shown that curriculum changes present challenges to teachers, and that teachers need support in these challenges. This study aims to find which kinds and types of challenges that craft teachers experience in connection with the new changes in the curriculum. The study was performed in the context of peer group mentoring, and it also aims to find the kind of support that teachers experience from peer group mentoring. The study was performed as a qualitative case study, in which the studied material was collected from the communications of craft teachers participating in peer group mentoring sessions. The group consisted of a mentor and eight participants, who were female craft teachers who were at different stages of their careers. The group meetings were recorded using video and audio equipment, and the content of the recordings were transcribed into text form. The transcriptions were then analysed to find themes. For finding the challenges that the teachers experienced, the analysis was done in a material-driven way, and for finding the support types, the analysis was driven by the theoretical basis of peer group mentoring. The analysis revealed four types of challenges experienced by the teachers: challenges related to the distribution of lesson hours and optional studies; challenges related to to the content of the new curriculum; challenges related to the work community; and worries related to the problems caused by the new curriculum. In the teachers' experience, peer group mentoring was found to give three types of support: 1) it increased their well-being and brought a sense of empowerment, 2) it gave concrete advice for dealing with challenges and 3) it served as an environment for learning in common that helped teachers to understand the new curriculum better and clarified their thinking. Overall, a number of challenges requiring support for teachers were identified, and peer group support was found to be beneficial as a support method. Peer group mentoring could serve as a useful method for support when new curricula are introduced.
  • Tarpeettomuuden kriteeri kiellossa tuottaa tarpeetonta kärsimystä eläimelle 
    Koponen, Veera (2020)
    Eläinten hyvinvointiin kiinnitetään yhä laajemmin huomiota sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että sen myötä myös oikeudessa. Yksi eläimiin liittyvän juridiikan kulmakivistä on tarpeettoman kärsimyksen tuottamisen kielto, joka on kansainvälinen eläinsuojelullinen periaate. Tarpeettoman kärsimyksen tuottamisen kiellon pitkästä historiasta ja kansainvälisyydestä huolimatta on edelleen osin epäselvää, millä kriteereillä kärsimyksen tuottaminen eläimelle on katsottava tarpeettomaksi. Tähän kysymykseen pyrin tutkielmallani vastaamaan. Tarpeettoman kärsimyksen tuottamisen kiellon konteksti on welfaristinen, eli eläinten suojelua ja hyvinvointia eläinten käytön puitteissa edistämään pyrkivä. Se on kuitenkin osittain sovitettavissa myös käyttämättömyysajattelun eli abolitionismin kontekstiin eli ajatukseen siitä, ettei eläimiä käytettäisi lainkaan ihmisen tarpeisiin.Tarpeettoman kärsimyksen tuottamisen kielto ilmenee lainsäädännöstä periaatemuotoilun ohella myös tarkemmin jäsentyneissä muodoissa. Näistä muodoista oikeustilan kannalta selkein on se, että jonkin menettelyn on jo lakia säädettäessä katsottu aiheuttavan eläimelle tarpeetonta kärsimystä, mikä on johtanut koko menettelyn kieltämiseen. Tämän ohella tarpeettoman kärsimyksen tuottamisen kieltoa ilmentävät menettelyt, jotka ovat kiellettyjä mikäli ne aiheuttavat kärsimystä eläimelle. Periaatemuotoilun ohella tarpeettomuuden kriteeri sen sijaan korostuu sellaisten menettelyiden kontekstissa, jotka ovat tarpeetonta kärsimystä aiheuttaessaan kiellettyjä. Tarpeettoman kärsimyksen tuottamisen kielto soveltuu sekä aktiiviseen että passiiviseen tuottamiseen. Kielto soveltuu kaikille eläimille tuotettavaan kärsimykseen. Lähtökohtaisesti kielto koskee kaikkia henkilöitä.Tarpeettoman kärsimyksen tuottamisen kiellon periaatemuotoilu kuitenkin sijoittuu eläinsuojelulaissa eläintenpidon kontekstiin. Tämän seurauksena periaatemuotoilun puitteissa keskiöön nousee eläintenpitäjän aiheuttama kärsimys. Muiden kuin eläintenpitäjän rajautuminen periaatemuotoilun soveltumisen ulkopuolelle on omiaan haittaamaan eläinten hyvinvoinnin tosiasiallista toteutumista. Lähtökohta on, että eläimelle aiheutuva kärsimys on tarpeetonta, ellei toisin osoiteta. Näin ollen tarpeettomuuden kriteeri saa sisältönsä tarpeellisuuden kriteerin kautta. Tarpeellisuuden kriteeri on kolmiportainen: se edellyttää tarkastelua sekä kärsimyksen tarkoituksen ja sen sallittavuuden, kärsimyksen ja tarkoituksen suhteen sekä kärsimystä tuntevan eläimen kautta. Kärsimyksellä on oltava tarkoitus, joka on sitä aiheuttavan menettelyn kontekstissa joko nimenomaisesti sallittu tai jota ei ole nimenomaisesti ja yksiselitteisesti kielletty. Jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa kärsimyksen tarkoituksen on edustettava yksinomaan sallittavia intressejä, joita ovat perusoikeuslähtöiset intressit sekä eläimen hyvinvoinnin intressi. Perusoikeuslähtöisen intressin kontekstissa on lisäksi arvioitava, onko menettelystä tunnistettavissa myös jokin kärsimyksen tarpeettomuutta tai tarpeellisuutta puoltava taustaintressi. Kärsimys on suhteessa tarkoitukseensa ollessaan välttämätöntä tarkoituksen saavuttamiseksi. Välttämättömyyttä on arvioitava sekä vakavuuden, määrän että keston näkökulmasta. Mikäli kärsimyksen määrä on aidosti jaettavissa, tulee se lähtökohtaisesti jakaa useamman eläimen kesken. Tarkoituksen niin salliessa kärsimys tulee kohdentaa eläimeen, jonka tuntevuus on mahdollisimman alhainen. Tuntevuutta on arvioitava sekä eläinlajin tuntevuuden että eläinyksilön subjektiivisen kärsimyskokemuksen näkökulmasta.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO