Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Korhonen, Matilda"

Sort by: Order: Results:

  • Korhonen, Matilda (2023)
    Fuusioiden määrä on kasvanut, mutta organisaatiofuusiot epäonnistuvat usein sosiaalisten tekijöiden vuoksi. Suurten organisaatiofuusioiden epäonnistumisen taustalla on esimerkiksi työntekijöiden matala samaistuminen uuteen organisaatioon. Tämä tutkielma tutkii työntekijöiden johtoon kohdistuvaan luottamuksen kokemusta johdon luotettavuudesta ja organisaatioon samaistumisen yhteyksiä fuusiossa. Tutkielman teoreettisena taustana toimii sosiaalisen identiteetin teoria, jota on hyödynnetty sekä luottamuksen, että organisaatioon samaistumisen tutkimisessa. Tutkielman aineistona toimii Tampereen korkeakouluyhteisön fuusiossa mitattu kyselyaineisto, joka muun muassa mittaa organisaatioon samaistumista, luottamusta johtoon, muiden ilmiöiden ohella. Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyivät Tampereen korkeakouluyhteisöksi vuoden 2019 alussa. Tähän aineistoon sisältyvät vastaukset Tampereen yliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta lähteneeltä henkilökunnalta. Kyselyaineisto on lähetetty vastaajille kolmessa aikapisteessä; heti fuusion jälkeen keväällä 2019, vuoden 2020 alussa ja vuoden 2020 loppupuolella. Tutkielmassa tutkin faktorianalyysin avulla ovatko kyselylomakkeet onnistuneet mittaamaan luottamusta ja samaistumista tässä aineistoissa sellaisella tavalla, että ne eroavat ilmiöinä toisistaan. Hierarkkisen regressioanalyysin avulla tutkin kahden ensimmäisen mittausajankohdan aikana johtoon kohdistuvan luottamuksen kokemusta johdon luotettavuudesta ja organisaatioon samaistumisen yhteyksiä. Taustamuuttujina käytän vastaajien taustaorganisaatiota. Regressioanalyysin tulokset osoittavat, että johtoon kohdistuva luottamuksen kokemus johdon luotettavuudesta ensimmäisessä aikapisteessä lisää samaistumista organisaatioon aikapisteessä kaksi. Organisaatioon samaistuminen ensimmäisessä aikapisteessä ei puolestaan tilastollisesti merkittävästi lisää luottamuksen kokemusta johdon luotettavuudesta toisessa aikapisteessä. Lisäksi tutkin onko johtoon koetun luottamuksen yhteys organisaatioon samaistumiseen erilainen eri taustaorganisaatioissa. Tulokset osoittivat, että Tampereen teknillisen yliopiston vastaajien keskuudessa johtoon kohdistuvat luottamuksen kokemukset johdon luotettavuudesta korreloivat paremmin organisaatioon samaistumisen kanssa, kuin Tampereen yliopiston vastaajien keskuudessa.
  • Korhonen, Matilda (2020)
    Kolesteroli on ihmiselimistölle välttämätön rasva-aine, jota käytetään esimerkiksi solukalvoissa ja eräiden hormonien, sappihappojen sekä D-vitamiinin lähtöaineena. Ihminen saa kolesterolia käyttöönsä kahdella keinolla: itse tuottamalla eli syntetisoimalla ja ravinnosta saamalla eli absorpoimalla. Selvittämälla non-kolesterolisteroleiden eli kolesterolin esiasteiden, aineenvaihduntatuotteiden ja kasvisteroleiden määrän veressä, voi päätellä kolesterolin aineenvaihduntaprofiilin, eli sen missä suhteessa kolesterolia saadaan elimistöön syntetisoimalla tai absorpoimalla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten lapsen tai nuoren ikä, paino tai sukupuoli vaikuttaa seerumin non-kolesterolisterolien pitoisuuksiin, joiden avulla pääteltiin kolesterolin aineenvaihdunnan mekanismeja. Lapsuusajan vaikutuksia kolesterolin aineenvaihduntaan ei ole aikaisemmin tutkittu yhtä laajasti. Tutkimuksessa 96:lta 0-15-vuotiaalta lapselta ja nuorelta otettiin verikoe, josta määritettiin seerumin kolesterolin ja non-kolesterolisterolien pitoisuus, joka suhteutettiin kokonaiskolesterolin pitoisuuteen. Lapset ja nuoret jaoteltiin ikänsä perusteella neljään ryhmään ja ryhmien non-kolesterolisterolien pitoisuuksien keskiarvoja vertailtiin toisiinsa. Tutkimuksen perusteella sekä lapsen iällä että painolla on vaikutus non-kolesterolisterolien pitoisuuteen, toisin kuin sukupuolella. Kolesterolin synteesi on lisääntynyt alle 1-vuotiailla ja 11-15-vuotiailla. Sen sijaan kolesterolin imeytyminen on hallitsee kolesterolin aineenvaihduntaprofiilia 1-10-vuotiailla. Paino korreloi seerumin latosterolin, kolesterolin esiasteen, pitoisuuden kanssa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ruokavaliolla on merkitystä 1-10-vuotiaiden veren kolesterolipitoisuuksiin, sillä absorption merkitys kolesteroliaineenvaihdunnassa korostui näissä ikäluokissa. Veren kolesterolipitoisuudella ja ateroskleroosilla on todettu olevan yhteys ja siten voidaankin olettaa että ruokavaliolla saattaa olla vaikutusta jopa jo 1-10-vuotiaiden lasten valtimoterveyteen.