Browsing by Author "Korkiakoski, Julia"

Pro gradu -tutkielmassa tarkastelen köyhyyttä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskertomuksessa vuosilta 2012-2015. Olen kiinnostunut siitä, näyttäytyykö köyhyys yhteiskunnallisena ongelmana kirkossa. Aineistoni muodostuu kirkon nelivuotiskertomuksen kahdesta osasta, Erilaistuva kirkko sekä Osallistuva luterilaisuus -asiakirjoista, jotka ovat kirkkohallituksen ja Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijoiden tuottamia. Aineiston avulla tutkin, millaisena yhteiskunnallisena ilmiönä köyhyys näyttäytyy nelivuotiskertomuksessa sekä millaisia rooleja kirkolla on köyhyyden vähentämisessä. Näissä kahdessa tutkimuskysymyksessä nostan esiin myös kaupunkiköyhyyden näkökulman. Tutkielman teoriataustana toimivat evankelis-luterilaisen kirkon erilaiset roolit suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen toimintamuodot ja roolit määrittyvät kirkon sanoman ja ihmisten tarpeiden mukaan. Martti Luther piti tärkeänä, että kirkko pyrkii vaikuttamaan köyhyyteen konkreettisesti. Lutherin perintö on havaittavissa edelleen kirkon toiminnassa. Kirkko kokee osaltaan olevansa vastuussa heikompiosaisista, mikä näkyy historiassa köyhäinhoidon järjestämisenä 1800-luvun lopulle asti sekä valtion köyhyyttä vähentävien toimien tukemisena 1900- ja 2000-luvuilla. Rooleihin vaikuttavat myös ihmisten odotukset kirkon tehtävistä sekä mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin ongelmiin julkisessa keskustelussa. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän sisällönanalyysia. Sen avulla aineistosta hahmottuu neljä teemaa: kirkon teologia ja itseymmärrys, odotusten täyttäminen, yhteiskunnallinen tarve ja alueelliset erot. Teemat toimivat lähtökohtana siihen, millaisena yhteiskuntaa koskettavana ilmiönä köyhyys hahmottuu aineistossa. Tutkielman keskeisenä tuloksena on köyhyyden näyttäytyminen yhtenä monista nykyajan ongelmista. Muita ongelmallisia ilmiöitä ovat esimerkiksi hyvinvointierot ja polarisaatiokehitys, huono-osaisuus sekä eriarvoistuminen. Yhteiskunnallinen moninaistuminen vaikuttaa lisäävän ilmiöiden esiintymistä. Hyvinvointia heikentävien ilmiöiden ja julkisen sektorin puutteiden vuoksi Suomessa on yhteiskunnallinen tarve kirkon auttamistyölle. Julkisen sektorin puutteet hyvinvointivaltion perusedellytysten tarjoamisessa ovat vaikuttaneet siihen, että suomalaiset odottavat kirkolta yhä enemmän tukea heikompiosaisten auttamisessa. Köyhyyden ymmärtämiseen kirkossa vaikuttavat oleellisesti myös sen historia ja teologia. Ne muodostavat arvopohjan, joka ohjaa kirkon toimintaa esimerkiksi köyhyyden vähentämisessä. Tutkielman perusteella kirkon roolit köyhyyden vähentämisessä ovat: kristinuskon sanoman julistaja, odotusten ja tarpeiden täyttäjä, sekä julkinen keskustelija ja poliittinen vaikuttaja. Kirkon sanoman julistaminen muodostaa auttamistyön pohjan; lähimmäisenrakkaus kannustaa ihmisiä toimimaan ohjeen mukaisesti. Kirkko pyrkii toiminnassaan paikkaamaan julkisen sektorin puutteita ja täyttämään odotuksia, joita suomalaiset esittävät. Se ei kuitenkaan ota vastaan roolia hyvinvointivaltion aukkojen paikkaajana ilman kritiikkiä. Kirkon tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja huono-osaisuutta myös nostamalla julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon yhteiskunnallista huomiota vaativia aiheita.