Browsing by Author "Korkiala, Terhi"

Tämän tutkimus tarkastelee alueellisia eroja perhepoliittisissa mielipiteissä. Tutkimuksen tarkoitus on tarjota tietoa alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien mielipiteestä koskien tuloverotuksen kiristämistä lapsiperheiden aseman parantamiseksi ja tarkastella samalla sitä, mihin perhepoliittisiin osa-alueisiin vanhemmat haluaisivat verovaroja kohdentaa. Vaikka tutkimuksen painopiste on alueellisessa vertailussa, tarkastellaan tutkimuksessa myös muiden selittävien muuttujien vaikutuksia. Tutkimuksen aineisto koostuu Väestöliiton vuoden 2010 perhebarometriä varten kerätystä kyselytutkimuksesta. Kyselyssä selvitettiin kansalaisten mielipiteitä ja asenteita verotuksesta, perhepolitiikasta, lapsiperheiden etuuksista, vanhemmuudesta ja sukupuolirooleista sekä työn ja perhe-elämän yhdistämisestä. Aineiston on kerännyt TNS Gallup Oy verkkokyselynä loka-marraskuussa 2009. Vastauskutsu lähetettiin 3150 20–64-vuotiaalle suomalaiselle, poissulkien Ahvenanmaalla asuvat. Tätä tutkimusta varten aineisto on kuitenkin rajattu lapsiperheiden vanhempiin, jolloin vastaajia jäi 775 henkilöä. Tulokset osoittavat, että lapsiperheiden vanhempien suhtautumisessa tuloverotuksen kiristämiseen lapsiperheiden aseman parantamiseksi ei ole alueellisia eroavaisuuksia. Eroja kuitenkin löytyi tarkastelussa sukupuolten välillä, vastaajan nuorimman lapsen iän mukaan, vastaajan puoluepoliittisen suuntautumisen mukaan sekä vastaajan tulotason mukaan. Sen sijaan siinä, mihin perhepoliittiseen osa-alueeseen vanhemmat tahtoisivat verovaroja kohdentaa, löytyi alueellisia eroavaisuuksia. Pääosin löytyneet alueelliset erot jakoivat Suomea etelä–pohjoinen-akselilla. Erot koskivat kouluja, päivähoitopalveluita, lapsiperheiden verotuksen kevennystä sekä kotihoidontuen tason nostamista. Myös vastaajan asuinpaikkakunnan koko oli yhteydessä vastauksiin. Maaseutumaisessa kunnassa asuvat vastaajat kannattivat kaupunkimaisessa kunnassa asuvia useammin kotihoidontuen nostamista, kun taas kaupunkimaisessa kunnassa asuvat toivoivat maaseudun asukkaita enemmän panostusta päivähoitopalveluihin. Yhtenä erityisenä alueena tuloksissa nousi esiin Länsi- ja Keski-Suomi. Kyseisellä alueella asuneet vastaajat kannattivat muita todennäköisemmin tuloverotuksen kiristämistä lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Lisäksi Länsi- ja Keski-Suomen alueella asuminen erottautui joukosta kotihoidontuen nostamisen kannattamista ennustavana tekijänä. Tutkimuksen keskeisin tulos liittyy kuitenkin poliittisen samaistumisen merkitykseen perhepoliittisissa mielipiteissä. Toteutetut analyysit osoittavat, että tutkimuksen nuorimmat vastaajat, 20–29-vuotiaat, kannattavat perhepolitiikan kehittämistä kaikkein todennäköisimmin. Toisin sanoen tässä tutkimuksessa vastaajan ikä oli merkittävin vanhempien mielipiteitä selittävä muuttuja. Nuorimmat vastaajat todennäköisesti myös käyttävät perhepoliittisen järjestelmän palveluja, vapaita ja etuuksia vanhempia ikäryhmiä enemmän. Palveluja enemmän käyttävien ajatellaan suhtautuvan niihin positiivisemmin poliittisen samaistumisen seurauksena. Tutkimus on ajankohtainen silmälläpitäen kevään 2015 eduskuntavaalien jälkipuintia, uutta hallitusohjelmaa ja uusien kansanedustajien aloittamaa työtä. Toisaalta perhepolitiikka on aina ajankohtainen aihe, sillä lapset ja perheet tulevat aina olemaan yhteiskunnan keskeisimpiä väestöryhmiä. Jotta perhepolitiikkaa voidaan kehittää, on tärkeää tietää, mitä eri osa-alueista ajatellaan ja mitkä koetaan tärkeiksi. Demokratian kannalta kansalaisten mielipiteet ovat aina oleellisia. Koska perhepolitiikan järjestelmään kohdistuu jatkuvaa keskustelua, voidaan sanoa, että aihepiiri koetaan tärkeäksi. Perheen perustaminen on yksi elämän suurista murrosvaiheista, joka tuskin koskaan lakkaa puhuttamasta. Siksi on aika avata keskustelua siitä, pitäisikö perhepolitiikka nostaa jälleen yhteiskuntapolitiikan ja suomalaisten hyvinvoinnin kehittämisen keskiöön.