Browsing by Author "Koski, Marianna"

Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdeksän päihderiippuvuudesta kristinuskon avulla toipuneen häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittelyä. Tutkimuskysymys oli: Miten kristinusko on auttanut kristinuskon avulla päihderiippuvuudesta toipuneita häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittelyssä? Aiempaa tutkimusta juuri tästä aiheesta ja näkökulmasta ei ole tehty. Tutkimusta häpeästä, syyllisyydestä ja päihderiippuvuudesta on tehty. Kuitenkin tiedossa on, että päihderiippuvaisia raitistuu uskon avulla, joten oli perusteltua tutkia asiaa myös tästä kristinuskon näkökulmasta. Tutkimusten mukaan häpeän ja syyllisyyden tunteet ovat hyvin olennaisia päihderiippuvaisilla, ja voivat olla myös aiheuttamassa ja ylläpitämässä riippuvuuksia. Kristinuskossa on aiemmin keskitytty enemmän syyllisyyden kysymyksiin ja teologisessa kirjallisuudessa syyllisyys on häpeää enemmän esillä. Kuitenkin 2000-luvulla myös häpeän tematiikkaa on alettu nostamaan enemmän esiin teologian alalla, erityisesti Malisen ja Kettusen toimesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2013 teemahaastattelua käyttäen. Haastateltavia oli yhdeksän ja heitä oli neljältä eri paikkakunnalta. Haastateltavat saatiin ev.lut. kirkon diakonien kautta, sekä kaksi haastateltavaa oli vapaakirkon kautta saatuja. Haastattelut nauhoitettiin, sekä litteroitiin. Analyysin metodina käytettiin sisällönanalyysia. Tämän tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus oli tutkia yleisesti häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittelyä haastateltavilla ja kristinuskon osuutta siihen, mutta aineistossa tuli esiin vahvasti haastateltavien kohtaamiset kirkon työntekijöiden kanssa, ja näiden kohtaamisten merkittävyys heidän syyllisyyden ja häpeän tunteiden käsittelyssä, joten tässä tutkimuksessa armolliset kohtaamiset nousivat keskiöön. Tämä näkyi tutkimustuloksissa. Haastateltavia auttoi häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittelyssä se hyväksyntä ja armo, joka oli välittynyt heille kirkon työntekijöiden kautta. Kristinusko liittyy tähän siten, että haastateltaville oli merkittävää, se että kohtaamiset tapahtuvat juuri kirkon työntekijöiden kanssa, eikä vaikka psykologin tai sosiaalityöntekijän. Kirkon työntekijä edustaa korkeampaa voimaa, ja näin ollen kohtaamisissa ei ollut kyse vain kahden ihmisen kohtaamisesta vaan mukana oli myös hengellinen ulottuvuus, Jumala, jota kirkontyöntekijät ikään kuin edustivat. Kristinuskossa on ajatus syntien anteeksiannosta, sekä ihmisestä Jumalan kuvana, arvokkaana teoista riippumatta. Nämä asiat välittyivät haastateltaville kohtaamisissa kirkon työntekijöiden kanssa.