Browsing by Author "Koskinen, Jasmin"

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten kulttuuri-identiteettiä ja asemaa oman etnisen yhteisön ja valtakulttuurin välillä on kuvattu eri sukupolvia edustavien amerikansuomalaisten kirjailijoiden teoksissa. Tarkasteltavia kaunokirjallisia tekstejä ovat Lauri Lembergin siirtolaiskertomus St. Croix Avenue (n. 1960-65), Lauri Andersonin novellit teoksissa Misery Bay and Other Stories from Michigan’s Upper Peninsula (2002) ja Back to Misery Bay – ”Dostoevsky’s Three Annas” and Other Stories from Michigan’s Upper Peninsula (2007) sekä Hanna Pylväisen We Sinners (2012). Yhdysvaltoihin suurten siirtolaisvuosien aikana 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset saattavat myöhemmissä sukupolvissa sulautua jo pitkälti amerikkalaiseen valtaväestöön, jolloin etninen identiteetti on muuttunut symboliseksi. Esimerkkiteosten analyysin kautta pyritään havainnollistamaan, kuinka suhde suomalaisuuteen ja omiin amerikansuomalaisiin yhteisöihin on kuitenkin säilynyt monilla tavoin tiiviinä, mikä saattaa aiheuttaa irrallisuuden ja erillisyyden tunteita suhteessa valtakulttuuriin vielä neljännessäkin sukupolvessa. Poikkitieteellisessä tutkimuksessa hyödynnetään niin kirjallisuuden-, kulttuurin- kuin historiankin tutkimusta amerikansuomalaisten henkilöhahmojen kulttuuristen ristiriitojen analysoinnissa. Amerikansuomalaista kirjallisuutta käsitellään etnisenä vähemmistökirjallisuutena ja tarkastellut teokset sijoitetaan amerikansuomalaisen kirjallisuuden ajalliselle jatkumolle. Teoksissa esitettyjen amerikansuomalaisten henkilöhahmojen kulttuuri-identiteettien ja kulttuuriyhteisöjen välisten suhteiden tarkastelussa sovelletaan Homi K. Bhabhan postkolonialistista teoriaa kulttuurisista hybridi-identiteeteistä, jotka ovat sidoksissa useampaan elämässään vaikuttavaan taustakulttuuriin ja rakentavat identiteettinsä omaksuen piirteitä tasapuolisesti näistä kulttuureista ja niiden perinteistä. Bhabhan mukaan hybridi-identiteetit muodostuvat eri kulttuurien ja kansallisuuksien rajoilla, kulttuurienvälisessä kolmannessa tilassa (Third Space). Tästä diskursiivisesta tilasta käsin vähemmistöasemassa ja eri kulttuurien välillä elävät muodostavat puheakteja ja tuovat uusia näkökulmia keskusteluun monikulttuurisuudesta ja kulttuurienvälisistä suhteista. Vähemmistökirjallisuudet ovat yksi tapa osallistua kulttuuriseen neuvotteluun, jossa polariteeteiksi ei pyritä asettamaan ainoastaan eri kulttuureita vaan osoitetaan erilaisuutta myös omien kulttuuriyhteisöjen sisällä. Tutkimus pyrkii osoittamaan, kuinka Bhabhan termejä voidaan soveltaa myös puhuttaessa ei-rodullistetusta, taustaltaan eurooppalaisesta kulttuurisesta vähemmistöstä Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa analysoidaan Lembergin teoksessa kuvatun ensimmäisen ja toisen polven siirtolaiskokemuksen lisäksi sitä, miten Andersonin ja Pylväisen teoksissa niinikään kirjailijoiden omiin kokemuksiin perustuvat henkilöhahmot jäävät vielä myöhemmissä sukupolvissa jumiin Bhabhan kuvaamaan kulttuurien väliseen tilaan. Kirjallisten kuvausten analyysin avulla tutkimus pyrkii osoittamaan, kuinka identiteettiristiriitoja ja irrallisuudentunteita valtakulttuurista tuottavat etenkin amerikansuomalaisten historiassa keskeiset poliittiset ja uskonnolliset vastakohtaisuudet suhteessa valtakulttuuriin sekä maantieteellinen eristäytyneisyys, jossa kulttuuriympäristön osittaisesta hybridisoitumisesta huolimatta etninen identiteetti säilyy keskimääräistä voimakkaampana. Tällöin siirtyminen omasta yhteisöstä valtakulttuurin pariin vieraannuttaa hybridi-identiteetin molemmista taustakulttuureistaan. Tutkimus osoittaa, kuinka myöhempien polvien amerikansuomalaisten kirjoittamat teokset, jotka kuvaavat kokemuksia kulttuurienväliseen kolmanteen tilaan jäämisestä, voidaan rinnastaa ensimmäisen polven siirtolaiskertomuksiin, ja kuinka näiden kokemusten esiintuonnin kautta amerikansuomalainen kirjallinen traditio toteuttaa Bhabhan teorian mukaisesti vähemmistökirjallisuuksien tärkeää tehtävää tuoda uusia näkökulmia ajankohtaiseen, monikulttuurisuudesta käytävään keskusteluun ja osaksi uutta maailmankirjallisuutta.