Browsing by Author "Koskinen, Katja"

Tutkielman tavoitteena on tarkastella sekä sukupuolen vaikutusta keskusteluun että keskustelua sukupuolesta. Tutkimusaineistona käytetään viiden nuoren leiri-illan aikana nauhoittamaa 90 minuutin pituista äänitallennetta. Tutkittavat vuorovaikutukselliset ilmiöt ovat puhetilan jakautuminen, dialogipartikkelit (palautteet) ja nauru. Tutkimuksessa analysoidaan sekä ryhmätilanteita että kahden tytön ja kahden pojan kahdenkeskisiä keskusteluita. Tarkoituksena on selvittää, millaista tyttöjen ja poikien kielenkäyttö on eri tilanteissa. Tämän lisäksi analysoidaan keskusteluissa esiin tulevia sukupuoli- ja seksuaalikäsityksiä. Tutkielman teoriataustana on keskusteluntutkimus ja sosiolingvistiikka. Tutkimusmenetelmänä puolestaan on keskustelunanalyysi, jonka tukena käytetään kvantitatiivisia laskelmia puheenvuoroista, sanamääristä, dialogipartikkeleista ja naurusta. Tutkimus osoittaa, että näiden nuorten keskusteluissa ei ole havaittavissa toisen sukupuolen dominointia, mutta eroavaisuuksia löytyy. Kummatkin tytöt käyttävät ryhmäkeskusteluissa puhetilasta noin viidesosan ja sijoittuvat puhemäärällään ryhmän keskivaiheille. Pojat sijoittuvat puolestaan ääripäihin, yksi puhuu määrällisesti eniten, yksi vähiten, ja yhdellä on selkeästi muita pidemmät puheenvuorot. Kaikkien poikien vuorot ovat keskimäärin hieman pidempiä kuin tyttöjen. Tytöt nauravat ja käyttävät enemmän palautteita kuin pojat. Tyttöjen kahdenkeskinen keskustelu ei eroa merkittävästi ryhmäkeskusteluista. Puhetila jakaantuu suhteellisen tasaisesti ja keskustelu pysyy vaivatta käynnissä. He tukevat toisiaan palautteiden avulla ja nauruakin esiintyy, tosin ei yhtä paljon kuin ryhmäkeskusteluissa. Kahden pojan keskustelu on puolestaan tilanteena hyvin erilainen. Ryhmäkeskusteluissa eniten puhuva poika on tässä tilanteessa selkeästi hiljaisempi osapuoli, ja ryhmässä vähiten puhuva käyttää kaksi kolmasosaa puhetilasta. Keskustelu ei juurikaan sisällä palautteita tai naurua, tahti on verkkainen ja taukoja on paljon. Nuorten keskusteluissa esiintyy paljon heteronormatiivisia käsityksiä ja ajatuksia sukupuolesta ja seksuaalivähemmistöistä, mutta puhe ei ole yksinomaan sellaista. Sanoja bög ja transu käytetään paljon, etenkin kun puhutaan jollakin lailla erottuvista tai normista poikkeavista pojista/miehistä. Tällainen sukupuolisuuteen viittaava kielenkäyttö näyttäisi liittyvän myös ryhmänsisäiseen hierarkiaan.