Browsing by Author "Koskinen, Pyry"
Now showing items 1-2 of 2
-
Koskinen, Pyry (2024)Tutkielma käsittelee ensimmäisen vuosisadan jaa. roomalaisia freskoja ja yhtä mosaiikkia, jotka esittävät myyttiä Akhilleus Skyroksella. Tarina kreikkalaisesta sankarista nuoreksi naiseksi naamioituneena välttääkseen Troijan sotaan lähdön oli aikanaan suosittu kuva-aihe. Tutkielman keskiössä on näiden erilaisten esitysten antama pohja sukupuolen rakentumiselle. Kuinka sotilaallisuuden ihanne ja naisena esiintyminen mahtuvat samaan hahmoon roomalaisessa kontekstissa? Mitä nämä erilaiset esitykset kertovat roomalaisesta sukupuolesta? Tutkielman aineisto keskustelee aiemman antiikin sukupuolta käsitelleen tutkimuksen ja Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuuden teorian kanssa. Tutkielma käsittelee sitä ristiriitaa ja jännitettä, joka liittyy ajatuksiin Akhilleuksen sukupuolesta niin roomalaisessa kontekstissa kuin nykyajan tutkimuksessa. Aiempi tutkimus ei ole käsitellyt teosten erilaisuuden mahdollistamaa monipuolisempaa ja ristiriitaista luentaa myytistä, vaan keskittynyt samasta arkkityypistä ammentavaan kolmen teoksen ryhmään ja kirjallisiin lähteisiin. Aineiston läpikäynnillä on kuitenkin mahdollista havaita, että eri esitykset rakentavat keskenään varsin erilaisia kuvia Akhilleuksen hahmosta ja sukupuolesta. Keskeisimpänä lopputuloksena onkin, ettei aineiston pohjalta ole mahdollista muodostaa yhtenäistä tarinaa Akhilleuksen sukupuolesta. Sukupuoli näyttäytyy eri teoksissa aina hieman erilaisena, riippuen esimerkiksi kuvattujen hahmojen keskinäisistä suhteista. Koska sukupuoli muotoutuu sosiaalisesti, on näillä suhteilla ja niiden erilaisilla esitystavoilla oleellinen merkitys Akhilleuksen sukupuolen rakentumisessa ja tulkinnassa. Erilaisia teoksia on hedelmällistä tutkia, vaikka niiden laatu tai konservoinnin status ei olisikaan nykykatsojalle ja -tutkijalle optimaalinen.
-
Koskinen, Pyry (2020)Konfliktien jälkeiseen sovintotyöhön on hyödynnetty monia metodeja. Yksi näistä on urheilu. Ennen hajoamistaan Jugoslavian koripallomaajoukkue oli ainoa, joka todella pystyi haastamaan lajin synnyinmaan Yhdysvallat. Tämä onnistui vain sen kansanryhmien yhteistyöllä. Voisiko koripalloa tänäkin päivänä hyödyntää 1990-luvun sisällissodissa pystytettyjen raja¬-aitojen murtamisessa? Tässä tutkimuksessa analysoidaan yhden pitkään toimineen kansalaisjärjestön sovitteluohjelmaa, joka pyrkii edistämään entisen Jugoslavian eri kansanryhmien välistä dialogia ja yhteistyötä koripalloleirien avulla. Tutkielmassa pohdin, kuinka urheilua hyväksikäyttävä sovitteluohjelma tulisi suunnitella, jotta se vähentäisi eksklusiivista nationalismia. Tämä työ tutkii serbialaisen kansalaisjärjestön rauhankasvatusohjelmaa, joka käyttää urheilua sillanrakennusvälineenä eri kansanryhmien välillä. Kansalaisjärjestön toimintaa analysoidaan Michel Foucault’n hallinnan teorian (governmentality) kautta, sekä vertailemalla ohjelman toteutusta muihin vastaaviin hankkeisiin. Pyrin myös selvittämään mahdollisen Jugonostalgian roolia hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Työtä ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Kuinka ohjelma määrittelee hallinnoitavat subjektinsa? 2) Millä keinoin ohjelma pyrkii saavuttamaan tavoitteensa? Tutkimus toteutettiin analysoimalla hankkeen viimeisintä saatavilla olevaa loppuraporttia, sekä osallistuvan havainnoinnin keinoin kerättyä aineistoa kahdelta koripalloleiriltä vuosina 2018 ja 2019. Tutkimusaineistona toimivat siis vuoden 2009 loppuraportin lisäksi leireillä kirjoitetut muistiinpanot, niiden aikana otetut valokuvat ja videot, sekä leirillä nauhoitetut ryhmähaastattelut. Leirien osallistujat nähtiin omien etnis-uskonnollisten yhteisöjensä edustajina, mutta samalla leireillä vaalittujen arvojen tulevina lähettiläinä omissa yhteisöissään. Rakkaus lajiin toi nuoret samalle leirille. Yhteisöjen välisiä raja-aitoja murretiin erilaisten luentojen ja työpajojen keinoin, mutta myös leiripaikka itsessään tuki tätä sillanrakennusprojektia. Kansainvälisen rahoituksen avulla paikallinen hanke on verkostoitunut laajalti niin entisen Jugoslavian alueella kuin sen ulkopuolellakin. Verkostot, joita ohjelma sekä luo että edelleen kehittää, mahdollistavat sen arvojen toteutumisen. Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa tutkia laajemmin millä tavoin leirille osallistuminen on vaikuttanut nuorten myöhempiin valintoihin. Olisi myös mielenkiintoista tehdä vertailevaa tutkimusta toisessa maantieteellis-kulttuurisessa ympäristössä toimivan Sport for Development and Peace-projektin kanssa, jotta mahdolliset hankkeen suunnittelussa huomioonotettavat kulttuuriset tekijät tulisivat ilmi.
Now showing items 1-2 of 2