Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Koskinen, Tommi"

Sort by: Order: Results:

  • Koskinen, Tommi (2012)
    Tutkielmassa tarkastellaan päällekkäispuhuntaa suomenkielisissä televisiokeskusteluissa. Yhtäältä tavoitteena on selvittää, missä vaiheessa päällekkäispuhunta alkaa suhteessa äänessä olevan puhujan vuoroon ja millä keinoilla keskustelijat ratkaisevat päällekkäispuhuntatilanteen. Toisaalta tavoitteena on myös selvittää, millaisia vuorovaikutustehtäviä päällekkäispuhunnalla on televisiokeskusteluissa. Yhtenä tutkielman tavoitteena on lisäksi saada vastaus siihen, millaisissa keskustelun jaksoissa päällekkäispuhuntaa esiintyy. Aineistona tutkimuksessa käytetään kolmea nauhoitettua Ylen TV1:n A-talk-keskusteluohjelman jaksoa. Yhden ohjelman jakson pituus on noin 45 minuuttia, joten kokonaisuudessaan aineistoa on yli kaksi tuntia. Aineistosta on litteroitu tutkielman kannalta oleelliset jaksot. Tutkimusmetodina työssä käytetään keskustelunanalyysiä, jonka avulla tutkitaan erilaisia aitoja vuorovaikutustilanteita, kuten arkikeskusteluita ja erilaisia institutionaalisia vuorovaikutustilanteita. Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena on yksi institutionaalisen vuorovaikutuksen muoto, televisiokeskustelu. Tutkimuksessa osoitetaan, että päällekkäispuhunta on suomenkielisissä televisiokeskusteluissa sekä kilpailun että yhteistyön väline. Päällekkäispuhunnan vuorovaikutustehtävät ovat siis luonteeltaan kaksijakoisia: toisaalta päällekkäispuhunnan avulla kilpaillaan puhetilasta, toisaalta sen avulla tehdään myös yhteistyötä. Ongelmattomat ja yhteistyöhakuiset päällekkäispuhuntatapaukset jaetaan tutkimuksessa kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat samanmielisyyttä, myötäilyä ja kuulolla oloa osoittavat vuorot. Toinen ryhmä muodostuu tapauksista, joissa vähintään kaksi keskustelijaa muodostaa keskustelussa tiimin. Osa ongelmattomista tapauksista alkaa hieman ennen siirtymän mahdollistavaa kohtaa, osa taas saa alkunsa selvästi kesken äänessä olevan puhujan vuoron rakenneyksikön. Kaikkia ongelmattomia tapauksia yhdistää se, ettei niiden ratkaisemiseksi tarvita mitään erityisiä kielellisiä keinoja. Ongelmallista ja kilpailevaa päällekkäispuhuntaa on sekä vieraiden keskinäisessä että vieraan ja toimittajan välisessä vuorovaikutuksessa. Vieraiden välisessä vuorovaikutuksessa päällekkäispuhunta esiintyy pääsääntöisesti sellaisissa keskustelun jaksoissa, joissa vieraat ovat keskenään erimielisiä. Toimittajan ja vieraan välisessä vuorovaikutuksessa päällekkäispuhunta liittyy puolestaan kamppailuun keskustelun johtajuudesta. Kilpaileva päällekkäispuhunta voi alkaa seuraavissa kohdissa: kesken äänessä olevan puhujan vuoron rakenneyksikön, hieman ennen siirtymän mahdollistavaa kohtaa ja täsmälleen siirtymän mahdollistavassa kohdassa. Puhujien käyttämiä keinoja ratkaista päällekkäispuhunnasta aiheutuva kilpailutilanne ovat ennen kaikkea äänenvoimakkuuden lisääminen ja jonkin vuoron osan toistaminen. Tutkielma tarjoaa lisää tietoa päällekkäispuhunnan tehtävistä institutionaalisessa vuorovaikutuksessa. Tässä kontekstissa päällekkäispuhuntaa ei ole aiemmin juuri tutkittu. Työssä esitetään myös joitakin mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita. Yksi näistä voisi olla vuorosta kilpailun keinojen tarkempi selvittäminen.
  • Koskinen, Tommi (2022)
    Tutkielmassa tutkitaan Turkin ulkopoliittista viestintää koskien maan asemaa Välimerellä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, voidaanko Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin puheista tulkita hänen mielikuvansa Turkin roolista lähialueellaan. Tutkielman teoreettinen tausta on sosiologiasta K. J. Holstin kansainvälisten suhteiden tutkimukseen soveltama rooliteoria. Tutkimusmateriaalina käsitellään vuosina 2020–2021 Turkin tasavallan presidentin Recep Tayyip Erdoğanin pitämiä Välimereen liittyviä puheita. Tutkielmassa sovelletaan teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkimusmateriaalista etsittään menetelmän mukaisesti tutkimusaineistoa analyysirungon avulla. Puheista poimittaan ilmaisuja analyysirungon ennalta määrättyihin neljään alaluokkaan, jotka edustavat alueellisten suurvaltojen luokitteluun käytettävää kategorisointia. Alaluokat ovat kognitiivinen, suhteellinen, interaktiivinen ja tuotannollinen taso. Analyysirungon alaluokkiin jakamisen jälkeen aineisto redusoidaan, eli niistä muodostetaan pelkistettyjä ilmaisuja helpottamaan poimittujen ilmaisujen keskeisen viestin tulkitsemista. Lopulta aineistoa analysoidaan alueellisten suurvaltojen kriteerien valossa. Alueellinen suurvalta määritellään tutkielmassa Miriam Prysin kehittämän typologian mukaan. Typologia jakaa alueelliset suurvallat kolmeen, ja asettaa kullekin kriteerit niiden toiminnasta analyysirungon neljällä tasolla. Nämä kolme alueellisen suurvallan tyyppiä ovat alueellinen hegemonia, alueellinen eristyjä, sekä alueellinen dominoija. Viimeiseksi pohditaan, täyttääkö presidentti Erdoğanin puheista välittyvä kuva Turkista alueellisen suurvallan kriteerit valitun typologian vaatimusten mukaisesti. Tutkielman tuloksena puheista ei voida tulkita Turkkia alueellisena suurvaltana. Tutkimuksen kohteena olleissa puheissa Turkki esiintyy Osmanien valtakunnan perillisenä, jota muut alueen toimijat kohtelevat epäreilusti ja laittomasti. Turkista syntyy kuva itsensä haavoittuvaksi ja uhatuksi tuntevasta yksinäisestä valtiosta, joka on katkera jouduttuaan syrjään sille historiallisesti kuuluvasta asemasta Välimerellä. Sen sotilaallisista operaatioista huolimatta sillä ei ole alueelliselta suurvallalta odotettavaa vaikutusvaltaa alueellaan, eikä se puheiden perusteella kykene toimimaan johtavassa asemassa alueen poliittisessa ympäristössä. Tutkielman lopuksi esitetään ajatuksia tutkimuksen tekemisestä, ja pohditaan ehdotuksia valtioiden rooliin keskittyvään tutkimukseen.