Browsing by Author "Koskivirta, Oliver"

Tutkimuksen tarkoitus: Suomessa hammaslääkärit tekevät vuosittain yli 3 miljoonaa paikkaustoimenpidettä ja arviolta noin 30-50% työajasta menee paikkaukseen. Yksivaiheinen itse-etsaava Scotchbond Universal -sidosaine (SBU, 3M Espe, Yhdysvallat) oli Suomen myydyin sidosaine vuonna 2018 ja sen käyttö on hyvin olosuhde- sekä tekniikkasensitiivistä. Laadukkaan ja kestävän yhdistelmämuovipaikan tekeminen vaatii valmistajien antamien käyttöohjeiden ja hoitosuositusten tarkkaa noudattamista. Paikkauksen kustannustehokkuuden ja potilaiden suunterveyden kannalta oli perusteltua tutkia, miten sidostamisen aikana tapahtuvat sylki, alumiinikloridi (AlCl₃) ja sinkkioksidi-eugenoli (ZnO) kontaminaatiot vaikuttavat sidosaineen shear bond strength (SBS) -sidoslujuuteen, jota voidaan epäsuorasti käyttää paikan kestävyyden mittarina. Tutkimustulosten tarkoitus oli tukea hammaslääkäriä arvioimaan vaikuttaako kontaminaatio paikan välittömään tai 6 kuukauden jälkeiseen ennusteeseen ja onko aiheellista tehdä sidostamista tai paikkaa uudestaan sidoslujuuden maksimoimiseksi? Materiaalit ja menetelmät: Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä laboratoriokokeesta. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin yksivaiheisten itse-etsaavien sidosaineiden koostumusta ja käyttötarkoitusta sekä aikaisempaa kirjallisuutta kontaminoivien tekijöiden vaikutuksesta sidoslujuuteen tai paikkojen kestävyyteen. Laboratoriokokeessa preparoitiin 77 kariesvapaata molaarihammasta, joiden dentiiniin sidostettiin sylinterimäinen yhdistelmämuovipilari (Filtek Supreme XTE, 3M Espe, Yhdysvallat) viiden eri ryhmän mukaan. Ryhmät olivat: positiivinen (PK) ja negatiivinen kontrolliryhmä (NK) sekä kolme eri koeryhmää. Koeryhmien hampaiden dentiini tai sidosaine kontaminoitiin kussakin ryhmässä jollakin seuraavista aineista: syljellä, alumiinikloridilla tai sinkkioksidi-eugenolilla. Paikkojen irtoamiseen tarvittavaa sidoslujuus testattiin Shear bond tester – sidoslujuuden mittauslaitteella. Sidoslujuudet mitattiin 36 tuntia sekä 6 kuukautta paikkaustoimenpiteen jälkeen. Näytteitä säilytettiin natriumatsidiliuoksessa lämpökaapissa (37˚C). Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksesta saadut tulokset olivat epäjohdonmukaisia ja koeryhmien tuloksissa oli paljon hajontaa. Sidoslujuuksien suurenemista havaittiin kolmessa ryhmässä (MPa: PK +1,96, AlCl₃ +3,50 ja ZnO +2,52) kuuden kuukauden säilyttämisen jälkeen, kun taas pienentymistä havaittiin ainoastaan sylkikontaminaatio ryhmässä (-3,78 MPa). Tilastollisen analyysissa käytetyn yksisuuntaisen ANOVAn perusteella ryhmien välittömien sidoslujuuksien välillä havaittiin tilastollinen merkitsevyys (P=0,006), kun tulosten oletettiin jakautuvan normaalisti. Post hoc. T-testin perusteella tilastollinen merkitsevyys havaittiin sylki ja PK sekä sylki ja sinkkioksidi-eugenoli ryhmien välillä. Kuuden kuukauden näytteiden sidoslujuuksien eroilla ei havaittu olevan tilastollista merkitsevyyttä. Tulosten perusteella pääteltiin, että sylki-, alumiinikloridi- tai sinkkioksidi-eugenoli kontaminaatioilla ei ollut merkittävää vaikutusta SBU:n SBS-sidoslujuuteen välittömästi tai kuusi kuukautta toimenpiteen jälkeen, kun kontaminoivat aineet huuhdeltiin/kuivattiin huolellisesti pois dentiinin pinnalta, ennen sidosaineen levittämistä. Sattuman vaikutusta ei kuitenkaan voitu tilastollisesti poissulkea kaikkien ryhmien osalta tässä tutkimuksessa, minkä takia tuloksia piti yleistää varovaisesti. Tulosten perusteella pääteltiin, että kontaminaation sattuessa on edelleen hyvin suositeltavaa uusia sidostaminen ja käyttää paikkauksen aikana parhaita saatavilla olevia kosteudenhallinnan välineitä. (363 sanaa)