Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kujanpää-Heikkinen, Johanna"

Sort by: Order: Results:

  • Kujanpää-Heikkinen, Johanna (2016)
    Tutkimuksessa tarkastellaan nuoria 18–24-vuotiaita aikuisia, jotka ovat kohdanneet työttömyyden yhteydessä perusturvan aukkokohdan saaden samanaikaisesti kahta perusturvan etuutta. Nämä etuudet ovat työmarkkinatuki ja toimeentulotuki. Syyperusteinen työmarkkinatuki ei siis riitä ja toimeentulotukea paikataan toimeentuloturvalla. Aineistona tässä tutkimuksessa on Kelan tutkimusosastolla tuotettu TotuHelsinki-niminen aineisto ja Kelan työmarkkinatietoja. TotuHelsinki-aineisto on muokattu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmän tiedoista. Perusturvan aukkokohdan on Helsingissä kohdannut 1 168 nuorta aikuista vuonna 2009 ja 1 287 nuorta aikuista vuonna 2010. Samanaikaisesti perusturvan etuuksia saavista oli kumpanakin vuonna reilu puolet miehiä. Työmarkkinatukea ja toimeentulotukea samaan aikaan saaneet nuoret aikuiset, eivät ole saaneet tukia samaan aikaan kovin pitkään. Tukikuukausien keskimääräinen määrä on vain reilu kolme kuukautta. Jos tätä verrataan kaiken ikäisiin työmarkkinatukea ja toimeentulotukea samaan aikaan saaneisiin, nuorten 18–24-vuotiaiden tukikuukausien keskimääräinen määrä on noin puolta pienempi (3,2) kuin kaiken ikäisten tukikuukausien määrä (6,0). Nuoria 18–24 -vuotiaita aikuisia, jotka ovat saaneet koko vuoden 2009 tai 2010 työmarkkinatukea ja toimeentulotukea Helsingissä samaan aikaan on hyvin vähän. Kumpanakin vuonna näissä henkilöissä on ollut sekä miehiä että naisia. Nuorista aikuisista huomattavasti suurempi prosenttiosuus ikäluokasta ikävälillä 18–24 vuotta on Helsingissä saanut ainakin yhden kuukauden yhtä etuutta työmarkkinatukea tai toimeentulotukea kuin näitä kahta perusturvan etuutta samanaikaisesti Tarkasteltaessa postinumeroalueita Helsingissä suhteessa prosenttiosuuksiin tuensaajista, erottuu selvästi kolme aluetta, joissa on huomattavasti enemmän työmarkkinatukea ja toimeentulotukea ainakin yhden kuukauden samaan aikaan saaneita henkilöitä kuin muissa postinumeroalueissa. Vuonna 2009 näillä kolmella postinumeroalueella asui 60,9 prosenttia työmarkkinatukea ja toimeentulotukea samanaikaisesti saaneista nuorista aikuisista vuoteen 2010 osuus nousi 62,1 prosenttiin. Alueista positiivisesti erottuivat postinumeroalueet 001 ja 002, niissä oli kumpanakin vuonna vähiten työmarkkinatukea ja toimeentulotuke samaan aikaan saaneita nuoria aikuisia. Nämä negatiivisesti erottuneet postinumeroalueet 005, 007 ja 009 vastaavat Helsingin piirijakojärjestelmässä Keskistä, Koillista ja Itäistä suurpiiriä positiivisesti erottuneet postinumeroalueet 001 ja 002 vastaavat Helsingin piirijakojärjestelmässä eteläistä suurpiiriä. Työmarkkinatukea ja toimeentulotukea samaan aikaan saaneista 18–24 –vuotiaista vuonna 2009 yksin asuvia oli jopa 77,3 prosenttia ja vuoteen 2010 yksin asuvien määrä hieman nousi 78,8 prosenttiin. Sosiaaliturvan keskeisenä periaatteena Suomessa on pidetty sitä, että yhdessä asumistuen kanssa syyperustaisten perusturvaetuuksien tulisi olla tasoltaan sellaisia, että tarvetta turvautua toimeentulotukeen esiintyisi harvoin. Voidaan katsoa, että sosiaaliset oikeudet eivät toteudu nuorilla aikuisilla, jotka joutuvat olemaan työmarkkinatuella ja toimeentulotuella samanaikaisesti kohdattuaan perusturvan aukkokohdan. Positiivista on kuitenkin, että aikuistumisen kulttuurisen mallin ja elämänhallinnan kannalta nuorten 18–24 -vuotiaiden työmarkkinatuella ja toimeentulotuella samaan aikaan oleminen ei tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi olevan vielä erityisen suuri ongelma. Keskimääräinen tukikuukausien määrä ei nuorilla ole kovin suuri. Samanaikaisten tukikuukausien määrä on nuorilla huomattavasti pienempi kuin kaiken ikäisillä, jotka saavat näitä tukia samaan aikaan. Voidaan todeta, että tukien samanaikainen saaminen ei ole nuorten kohdalla kovin suuri ongelma Helsingissä, kunhan tukikuukausien määrä ei kasva huomattavasti, sillä mitä pidempään tukia saadaan sitä suurempi vaikutus sillä on sekä aikuistumisen kulttuuriseen malliin että elämänhallintaan nuorilla aikuisilla.