Browsing by Author "Kukkonen, Eeva"

Tutkimuksessa tarkastellaan teknologista innovaatiota kohtaan ilmaistuja asenteita julkisen hallinnon organisaatiokontekstissa. Tarkoituksena on selvittää, millaisia asenteita Kätevä-projektiin osallistuneet julkisen hallinnon esimiehet ilmaisevat projektissa kehitettyä esimiestyön tukivälinettä Kätevä-työkalua kohtaan. Samalla kiinnostuksen kohteena ovat kaksi teknologisten innovaatioiden omaksumisen ja leviämisen teoriaa, teknologian hyväksymismalli ja innovaatioiden diffuusion teoria, joita käytetään yhtäältä aineiston tuottamiseen ja toisaalta tutkitaan aineistohavaintojen valossa. Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, miten Kätevä-työkalun arvioitu käyttö kietoutuu sen arvottamiseen. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on neljätoista Kätevä-projektiin osallistuneen esimiehen haastattelua, jotka toteutettiin laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Haastatteluissa haastateltavat saivat kommentoitavakseen Kätevä-työkalua koskevia väittämiä, jotka oli muotoiltu teknologisten innovaatioiden omaksumisen ja leviämisen teorioiden avulla. Haastatteluaineistoa analysoitiin argumentatiivisena puheaineistona kiinnittäen huomio väittämiä koskeviin kannanottoihin ja niiden perusteluihin. Tulkinnan avulla kannanottojen ja perustelujen muodostamista havaintojoukoista tunnistettiin yhteensä neljätoista laadullisesti erilaista asennetta, jotka rakentuivat arvottamisen aseman, arvottamisen tavan ja arvottamisen kohteen yhdistelmästä. Aineiston analyysin perusteella Kätevä-työkalu on moninainen arvottamisen kohde, jota voidaan arvottaa useammasta eri asemasta käsin. Tutkimus asettaa kyseenalaiseksi teknologian hyväksymismallin ja innovaatioiden diffuusion teoriat, joissa teknologinen innovaatio näyttäytyy yksioikoisena asenteen kohteena. Teorioiden yksinkertaistava oletus siitä, että teknologian ominaisuudet ennustaisivat asennoitumisen kautta sen käyttämistä, osoittautuu tutkimuksessa kestämättömäksi. Analyysin perusteella Kätevä-työkalun arvottaminen kietoutuu monin tavoin sen arvioituun käyttöön ja ennen kaikkea käyttämättömyyteen. Tutkimus osoittaa, että julkisessa hallinnossa uuden teknologian arvottaminen kiinnittyy erityisesti organisaatiokontekstiin. Tulevaisuudessa teknologiaa tulisi tutkia huomioiden se, että teknologia voi tarkoittaa eri käyttäjille eri asioita ja myös sama käyttäjä voi konstruoida teknologiaa erilaiseksi kohteeksi arvottamisen asemasta riippuen. Tutkimuksen perusteella teknologiaan kohdistuvia asenteita ja käyttöönottoa ei voida tyhjentävästi tarkastella yksinkertaistavien mallien avulla, joissa ei huomioida teknologian, käyttäjien sekä niiden välisten suhteiden sosiaalista rakentumista. Tulevassa tutkimus- ja kehittämistyössä tulisi kiinnittää huomioita erityisesti organisaatiokontekstin merkitykseen teknologiaan asennoitumisessa ja teknologian käyttämisessä. Keskeisimmät lähteet: Michael Billigin (1987) Arguing and thinking: A rhetorical approach to social psychology; Kari Vesalan ja Teemu Rantasen (2007) Argumentaatio ja tulkinta: Laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa; Everett Rogersin (2005) Diffusion of Innovations; Fred Davisin (1989) Perceived Usefulness, Perceived Ease of Use, and User Acceptance of Information Technology.