Browsing by Author "Kulometsä, Joel"

Tutkimus käsittelee ammattiliitto Industrial Workers of the Worldin (IWW) ja siirtotyöläisten välistä suhdetta 1900-luvun alun Yhdysvaltojen länsiosissa. Tutkimuskohdetta lähestytään analysoimalla IWW:hen kuuluneiden tahojen tuottamia tekstejä ja lauluja. Tutkimus tarkastelee minkälaista työläisen subjektiivisuutta IWW:n teksteissä ja lauluissa tuotetaan, ja miten tämä subjektiivisuus on yhteydessä siirtotyöläisiin ja heidän järjestäytymiseensä IWW:ssä. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat aineistossa ilmenevät suhtautumistavat palkkatyöhön ja sen vastustamiseen, ihmisten liikkuvuuteen ja järjestäytymiseen. Aineiston analyysia jäsentämään käytetään työstä kieltäytymisen, paon ja työväen autonomian käsitteitä. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään IWW:n tekstien tuottaman työläissubjektiivisuuden sekä IWW:n ja siirtotyöläisten yhteistoiminnan merkitystä 1900-luvun alun Yhdysvaltojen länsiosien kapitalistisessa tuotannossa. Tutkimuksen aineisto sisältää amerikansuomalaisten iww-läisten toimittaman Industrialisti-päivälehden numeroita vuosilta 1921 ja 1922, suositun IWW-kirjoittaja T-Bone Slimin tekstejä sekä vuonna 1923 julkaistun IWW:n laulukirjan lauluja. Varsinaisen tutkimusaineiston lisäksi tutkimuksessa käytetään Niilo Wällärin muistelmia tukemaan aineiston analyysia. Tutkimusaineistoa lähestytään laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Aineistossa esiintyviä teemoja tyypitellään kolmen käsitteen, työstä kieltäytymisen, paon ja työväen autonomian, mukaan. Sisällöllisen tekstianalyysin lisäksi tutkimus tekee tekstien ja laulujen käyttötapojen analyysia. Tämä tarkoittaa aineiston tekstien ja laulujen tarkastelua subjektiivisuuden tuotannon kannalta. Tutkimuksessa suoritetaan myös vertailua siinä tehtyjen päätelmien ja tutkimuskirjallisuudessa esitettyjen näkemysten välillä. Tutkimus esittää, että palkkatöitä vastustetaan tutkimusaineiston teksteissä ja lauluissa sekä rakenteellisten että kokemuksellisten syiden perusteella. Rakenteellisesti palkkatyö nähdään riiston välineenä ja työnantajien vallan ja vaurauden kasvattajana. Kokemuksen tasolla palkkatyön katsotaan olevan ilotonta puurtamista ja terveydelle haitallista. Aineiston analyysissä ilmenee, että pako ja liikkuvuus esitetään aineiston teksteissä ja lauluissa vastarinnan muotona ja keinona tavoitella parempaa elämää. Pako nähdään keinona vastustaa työnantajia ja kasvattaa riippumattomuutta heistä. Tutkimus esittää, että tutkimusaineiston teksteissä ja lauluissa tavoitellaan työläisten taloudellista ja poliittista itsehallintoa. Väylän tähän katsotaan olevan järjestäytyminen IWW:ssä. Työläisten kyky tai kyvyttömyys vastarintaan esitetään aineistossa tekijäksi, joka muokkaa tuotannollisia olosuhteita. Tutkimus esittää johtopäätöksenä, että tutkimusaineiston teksteissä ja lauluissa tuotettu työläissubjektiivisuus rakentuu työstä kieltäytymisen, paon ja työväen autonomian teemojen pohjalta. Työstä kieltäytymisen subjektiivisuuden tuottaminen tarkoittaa pyrkimystä sekä välittömään yksittäisestä työstä kieltäytymiseen että koko palkkajärjestelmän hävittämiseen. Pakenevan subjektiivisuuden tuottaminen merkitsee työläisten liikkuvuuden hahmottamista taistelumuotona ja tämän taistelumuodon vahvistamista subjektiivisuuden tuotannon tasolla. Autonomisen subjektiivisuuden tuottaminen tarkoittaa työväen omaehtoisen järjestäytymisen painottamista ja korostaa työläisten vastarinnan ensisijaisuutta kapitalistien valtaan nähden. Aineiston teksteissä ja lauluissa tuotettu subjektiivisuus mukailee tutkimuksessa muodostettua käsitystä siirtotyöläisten subjektiivisuudesta. IWW:n teksteissä ja lauluissa tuotettu subjektiivisuus osaltaan mahdollisti liiton ja siirtotyöläisten yhteistoiminnan ja yhteiset kamppailut. Tutkimus esittää, että IWW:n tuottama työläissubjektiivisuus on vastahankaisessa suhteessa Lännen kapitalistisiin työmarkkinoihin.