Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kytö, Inka"

Sort by: Order: Results:

  • Kytö, Inka (2014)
    Tässä tutkimuksessa perehdyin osallistumista tukevien internetpohjaisten karttakyselyiden ja erityisesti uuden Harava-kyselypalvelun hyödyntämiseen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA)yhteydessä. Karttapohjainen Harava-järjestelmä on osa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma) ja se on otettu käyttöön vuonna 2013. Viime aikoina Haravan käyttöä on kokeiltu useissa pilottihankkeissa. Tämä tutkimus on tehty osana Suomen ympäristökeskuksen IMPERIA-hanketta, joka on yksi Haravan piloteista. Tässä työssä Haravaa testattiin käytännössä Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan tuulipuistohankkeen YVA-menettelyssä. Kaikille avoin Harava-kysely oli avoinna vastaajille vajaan kolmen viikon ajan lokakuussa 2013. Lisäksi tarkastelin aihepiiriä esimerkiksi kirjallisuuskatsauksen, joidenkin aikaisempien YVA-selostusten ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella. Työn yhteydessä kehittelin Haravalle soveltuvat kysymyssarjat tuulipuisto-, kaivos-, jätteenpolttolaitos- ja väylähankkeiden YVA-menettelyjä varten. Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan Harava-kyselyllä onnistuttiin keräämään vain vähäinen määrä asukasvastauksia. Sen sijaan tuulipuiston hankealueen ympäristöön asukkaille lähetetyllä perinteisellä postikyselyllä tavoitettiin huomattavasti suurempi määrä osallisia. Syitä sähköisten vastausten vähäisyyteen saattaa olla useita. Ne saattavat liittyä esimerkiksi kyseiseen tuulivoimahankkeseen, hankealueen ympäristön luonteeseen tai itse Harava-kyselyjärjestelmään. Vaikka tämän työn yhteydessä sähköisiä vastauksia onnistuttiin keräämään vain vähän, voi karttapohjainen kysely olla erittäin toimiva työväline asukastiedon keräämiseen monissa YVA-menettelyissä. Tuulivoimahankkeiden lisäksi internetpohjainen karttakysely voi olla erityisen toimiva menetelmä esimerkiksi alueellisesti laajoille tai maastossa pitkiä matkoja kulkeville YVA-hankkeille kuten voimajohto- tai ratahankkeille. Internetpohjainen järjestelmä on etuna esimerkiksi tiheään asutuilla seuduilla, jolloin on tarpeen tavoittaa suuri määrä asukkaita. Tutkimuksen perusteella Harava ja muut osallistumista tukevat paikkatietojärjestelmät edistävät YVA-lain tavoitetta kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä. Järjestelmät edistävät YVAn demokraattista puolta eli pyrkimystä avoimeen suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmään. Erityisesti järjestelmät edistävät kansalaisten suoraa osallistumista ja verkkodemokratiaa. Osallistuvien paikkatietojärjestelmien avulla on mahdollista tukea myös YVAn integroivaa funktiota tuomalla yhteen eri osapuolten näkökulmia. Kun osallistuminen on tarpeeksi helppoa, voi se houkuttaa mukaan myös osallisia, jotka eivät ole perinteisesti osallistuneet YVA-menettelyihin. Osallistuvien paikkatietojärjestelmien avulla ei kuitenkaan todennäköisesti tavoiteta kaikkia osallisryhmiä, kuten esimerkiksi vanhuksia. Lisäksi Harava tai muut osallistuvat karttasovellukset eivät takaa sitä, että osallistumisella päästäisiin varsinaisesti vaikuttamaan YVA-menettelyyn tai päätöksentekoon. Haravan päätarkoitus ja suurin etu on yhden palautejärjestelmän yhtenäinen hyödyntäminen. Jos käytössä olisi laajemmin yksi kyselyjärjstelmä, tottuisivat osalliset käyttämään sitä. Tämä voisi osaltaan madaltaa kyselyiden vastaamiskynnystä ja näin jopa kasvattaa YVAn osallistujamääriä. Myös YVA-menettelyiden kyselyn laatijat saisivat käyttöönsä yhdenmukaisempaa ja vertailukelpoisempaa aineistoa, kun järjestelmän toimintaperiaate olisi kaikissa kyselyissä sama ja kyselyissä voitaisiin osin hyödyntää Haravan valmiita YVAlle räätälöityjä kyselypohjia. Haravan tarjoamat tekniset toiminnot on kuitenkin edelleen mahdollista toteuttaa myös monilla muilla vastaavilla osallistumista tukevilla paikkatietojärjestelmillä.